HS tietovuoto Puolustusvoimien tiedustelusta

Omasta mielestäni se on terveen järjen käyttöä, ettei esim. puoliksi venäläistä henkilöä päästetä tärkeisiin avainasemiin puolustusvoimissa. Näissä tilanteissa yksilön jakaantunut lojaliteetti kahdelle maalle on Suomen turvallisuutta ajatellenkin jo intressiristiriita, varsinkin kun ottaa huomioon Suomen ja Venäjän keskinäisen historian.
 
Ristiriita voi tulla vaikka henkilö niitä välttelisikin, ajatellaas nyt että on useitakin sukulaisia maassa X ja niillä sitten kiristetään.

Jakautunut lojaliteetti tai sen mahdollisuus, "panttivankina" olevat sukulaiset ja tähän liittyvä kiristämisen mahdollisuus, kompromettointiriski, riski aiheettomasta syytteestä...

Kaksoiskansalaisuuteen liittyviä riskejä on valtavasti. Myös kaksoiskansalaisia on valtavasti.

Siltä osin kuin riskit liittyvät sotilaalliseen tai turvallisuuspoliittiseen turvallisuuteen, valtion vakauteen ja olemassaoloon tai muihin sen mittakaavan asioihin, keskeistä on riskien minimointi eikä se, ottaako joku siitä minimoinnista nokkiinsa.
 
Omasta mielestäni se on terveen järjen käyttöä, ettei esim. puoliksi venäläistä henkilöä päästetä tärkeisiin avainasemiin puolustusvoimissa. Näissä tilanteissa yksilön jakaantunut lojaliteetti kahdelle maalle on Suomen turvallisuutta ajatellenkin jo intressiristiriita, varsinkin kun ottaa huomioon Suomen ja Venäjän keskinäisen historian.

OT. Ei meillä ole tässä maassa enää terveen järjen käyttöä. Sen tilalle on tullut lakiin kirjattua tarkoitusta laajemmat merkitykset saaneet taikasanat, kuten yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet yms., mitä näitä nyt pilkkanimi kulttuurimarxixsmin alla hölistään. Esimerkkejä löytyy ihan joka lähtöön liikaa, mutta pannaan nyt yks:

Yhdenvertaisuuden nimessä on kyllä pakonomainen pakko tilata tuommoinen samanlainen kuin Markuksella käyttööni!

burkini.jpg
 
Jakautunut lojaliteetti tai sen mahdollisuus, "panttivankina" olevat sukulaiset ja tähän liittyvä kiristämisen mahdollisuus, kompromettointiriski, riski aiheettomasta syytteestä...
Tämäpä juurikin. Kuvitellaan, että tiedustelun johtoasemissa olisi puoliksi venäläinen, jonka äiti Venäjältä ja isä taas luonnollisesti Suomesta. Oletetaan vielä, että tämän henkilön vanhemmille tuli avioero ja äiti muutti takaisin Venäjälle. Uskon siihen, että Venäjällä ollaan sotilas - ja poliittisessa johdossa niin häikäilemättömiä ja ihmisoikeuksista välittämättä, että äidin käyttäminen panttivankina tiedustelu-upseerin kiristämiseksi sabotaasin aikaansaamiseksi ei kovin monia kyyneleitä vaadi.
 
Tämäpä juurikin. Kuvitellaan, että tiedustelun johtoasemissa olisi puoliksi venäläinen, jonka äiti Venäjältä ja isä taas luonnollisesti Suomesta. Oletetaan vielä, että tämän henkilön vanhemmille tuli avioero ja äiti muutti takaisin Venäjälle. Uskon siihen, että Venäjällä ollaan sotilas - ja poliittisessa johdossa niin häikäilemättömiä ja ihmisoikeuksista välittämättä, että äidin käyttäminen panttivankina tiedustelu-upseerin kiristämiseksi sabotaasin aikaansaamiseksi ei kovin monia kyyneleitä vaadi.
Ei pysty kiristää, sotilasvala kieltää?
 
KSML: Puolustusvoimat lakkautti salaperäisen viestikoekeskuksen

Tänään klo 8:09
Puolustusvoimat on lakkauttanut Jyväskylän Tikkakoskella toimineen viestikoekeskuksen, kertoo Keskisuomalainen.

Viestikoekeskus vastasi mm. Suomen lähialueen sotilaallisesta seurannasta (kuvituskuva, kuva ei liity viestikoekeskukseen).
Viestikoekeskus vastasi mm. Suomen lähialueen sotilaallisesta seurannasta (kuvituskuva, kuva ei liity viestikoekeskukseen).

Viestikoekeskus vastasi mm. Suomen lähialueen sotilaallisesta seurannasta (kuvituskuva, kuva ei liity viestikoekeskukseen). PUOLUSTUSVOIMAT
Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Toveri vahvistaa Keskisuomalaiselle, että viestikoekeskus lakkautettiin itsenäisenä yksikkönä tämän vuoden alussa, osana koko tiedustelun organisaatiouudistusta. Viestikoekeskuksen tehtävistä vastaa nyt puolustusvoimien tiedustelulaitos.
Uudistuksessa viestikoekeskuksen tehtäviä myös jaettiin uudelleen tiedustelulaitoksen sisällä. Nykyisen tiedustelulaitoksen pääosat on sijoitettu Helsinkiin ja Jyväskylään, mutta joitakin osia toimii myös muualla maassa.
Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen alaisuudessa toiminut viestikoekeskus (ent. viestikoelaitos) vastasi signaali- ja kuvaustiedustelusta, Suomen lähialueen sotilaallisen tilanteen seurannasta sekä elektronisen sodankäynnin tukitoiminnasta. Puolustusvoimat on aina ollut Tikkakoskella maan uumenissa toimineesta keskuksesta hyvin niukkasanainen.
Helsingin Sanomat kertoi joulukuussa 2017 viestikoekeskuksen toiminnasta.

Helsingin Sanomat kertoi joulukuussa 2017 viestikoekeskuksen toiminnasta.

Helsingin Sanomat kertoi joulukuussa 2017 viestikoekeskuksen toiminnasta. SAMI KOSKI
Keskuksen toiminnasta syntyi kuitenkin kohu joulukuussa 2017, kun Helsingin Sanomat julkaisi muun muassa salaisiin asiakirjoihin perustuvan artikkelin siitä. Keskusrikospoliisi tutkii yhä lehden uutisointia, koska puolustusvoimat katsoi artikkelin paljastaneen Suomen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäviä tietoja.
Tiedustelupäällikkö Toveri kiistää, että viestikoekeskuksen lakkauttamisella ja poliisitutkinnalla olisi yhteys.
– Ei viestikoekeskus ole ollut meille nimenä mikään ongelma jutun ilmestyttyä. Lakkauttamisessa on puhtaasti kyse siitä, että kehitämme toimintoja ja tehostamme henkilöstön käyttöä, Toveri sanoo Keskisuomalaisen haastattelussa.

 
KSML: Puolustusvoimat lakkautti salaperäisen viestikoekeskuksen

Tänään klo 8:09
Puolustusvoimat on lakkauttanut Jyväskylän Tikkakoskella toimineen viestikoekeskuksen, kertoo Keskisuomalainen.

Viestikoekeskus vastasi mm. Suomen lähialueen sotilaallisesta seurannasta (kuvituskuva, kuva ei liity viestikoekeskukseen).
Viestikoekeskus vastasi mm. Suomen lähialueen sotilaallisesta seurannasta (kuvituskuva, kuva ei liity viestikoekeskukseen).

Viestikoekeskus vastasi mm. Suomen lähialueen sotilaallisesta seurannasta (kuvituskuva, kuva ei liity viestikoekeskukseen). PUOLUSTUSVOIMAT
Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Toveri vahvistaa Keskisuomalaiselle, että viestikoekeskus lakkautettiin itsenäisenä yksikkönä tämän vuoden alussa, osana koko tiedustelun organisaatiouudistusta. Viestikoekeskuksen tehtävistä vastaa nyt puolustusvoimien tiedustelulaitos.
Uudistuksessa viestikoekeskuksen tehtäviä myös jaettiin uudelleen tiedustelulaitoksen sisällä. Nykyisen tiedustelulaitoksen pääosat on sijoitettu Helsinkiin ja Jyväskylään, mutta joitakin osia toimii myös muualla maassa.
Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen alaisuudessa toiminut viestikoekeskus (ent. viestikoelaitos) vastasi signaali- ja kuvaustiedustelusta, Suomen lähialueen sotilaallisen tilanteen seurannasta sekä elektronisen sodankäynnin tukitoiminnasta. Puolustusvoimat on aina ollut Tikkakoskella maan uumenissa toimineesta keskuksesta hyvin niukkasanainen.
Helsingin Sanomat kertoi joulukuussa 2017 viestikoekeskuksen toiminnasta.

Helsingin Sanomat kertoi joulukuussa 2017 viestikoekeskuksen toiminnasta.

Helsingin Sanomat kertoi joulukuussa 2017 viestikoekeskuksen toiminnasta. SAMI KOSKI
Keskuksen toiminnasta syntyi kuitenkin kohu joulukuussa 2017, kun Helsingin Sanomat julkaisi muun muassa salaisiin asiakirjoihin perustuvan artikkelin siitä. Keskusrikospoliisi tutkii yhä lehden uutisointia, koska puolustusvoimat katsoi artikkelin paljastaneen Suomen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäviä tietoja.
Tiedustelupäällikkö Toveri kiistää, että viestikoekeskuksen lakkauttamisella ja poliisitutkinnalla olisi yhteys.
– Ei viestikoekeskus ole ollut meille nimenä mikään ongelma jutun ilmestyttyä. Lakkauttamisessa on puhtaasti kyse siitä, että kehitämme toimintoja ja tehostamme henkilöstön käyttöä, Toveri sanoo Keskisuomalaisen haastattelussa.


hmmm... siis yksi Suomen ylimmistä tiedustelujohtajista paljastuu parhaimmassa tapauksessa huolimattomaksi höppänäksi ja pahimmassa tapauksessa vuosikausia toimineeksi Venäjän vakoojaksi. Jotenkin tuntuu, että tiedustelun uudelleen organisoinnilla saattaa ehkä kuitenkin olla jotain tekemistä tämän keissin kanssa
 
Minnuu ihmetytti tuo sana lakkauttaminen.

Lakkauttaminen tarkoittaa sitä, että toiminta lakkaa soromnoo..eikö erittäin salainen toiminta meikäläisen vielä erittäin salaisemman kanttarelliapajan viekussa jatku käytännössä entisellään, mutta uudella organisaatiokuviolla?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Saako poliisi kajota Helsingin Sanomien toimittajalta takavarikoituun aineistoon? – KKO antaa päätöksensä
837089.jpg

KRP teki Helsingin Sanomien toimittajan kotiin kotietsinnän joulukuussa 2017 pian sen jälkeen, kun lehti julkaisi salaiseksi leimattuihin asiakirjoihin perustuvan jutun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta. LEHTIKUVA / Timo Jaakonaho

Korkein oikeus (KKO) antaa tänään päätöksen kiistassa, joka koskee Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehtyä kotietsintää ja takavarikkoa. Kyse on siitä, saako poliisi hyödyntää takavarikoitua aineistoa.

Keskusrikospoliisi teki toimittajan kotiin kotietsinnän joulukuussa 2017 pian sen jälkeen, kun lehti julkaisi salaiseksi leimattuihin asiakirjoihin perustuvan jutun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta.

Toimittajalta takavarikoitiin muun muassa tietokone ja muistitikku. Häntä epäillään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.

Takavarikko ja sen hyödyntäminen on tässä tapauksessa tavanomaista mutkikkaampi, koska tutkinnan kohteena on toimittaja. Toimittajilla on tiettyyn pisteeseen asti oikeus suojella tietolähteitään.

Toimittajan kohdalla kotietsintä on niin sanottu erityinen kotietsintä. Siinä takavarikoitu aineisto sinetöidään, ja lähdesuojan toteutumista valvoo etsintävaltuutettu. Kiistatilanteet siitä, kuuluuko takavarikoitu materiaali lähdesuojan piiriin vai saako sitä hyödyntää tutkinnassa, ratkaistaan oikeudessa.

Yritti hajottaa kovalevyn vasaralla - palokunnan mukana poliisi paikalle

Toimittajan kotiin tehtiin etsintä sen jälkeen kun hän oli itse soittanut palokunnan paikalle. Hän oli yrittänyt hajottaa tietokoneensa vasaralla hävittääkseen lopullisesti kovalevyn sisältämät tiedot, ja kone oli alkanut savuta. Toimittaja kertoi puhelussa olevansa toinen Viestikoekeskus-uutisen tekijöistä. Paikalle tuli pelastuslaitoksen mukana poliisipartio, joka kertoi tietonsa KRP:lle.

KRP:n tutkinnanjohtaja antoi määräyksen rikotun tietokoneen takavarikoimisesta ja erityisen kotietsinnän tekemisestä toimittajan kotiin. Toimittajalta otettiin takavarikkoon erilaisia laitteita ja tallennusalustoja.

Kotietsinnän ja työvälineiden takavarikoimisen laillisuutta on käsitelty korkeinta oikeutta myöten. KKO totesi etsinnän ja takavarikon laillisiksi. Se piti epäiltyä turvallisuussalaisuuden paljastamista tarpeeksi vakavana rikosepäilynä etsinnän tekemiseksi.

Mahdollista tietovuotajaa epäillään virkasalaisuuden paljastamisesta

Uutisoinnin laillisuuden lisäksi poliisi on tutkinut mahdollisen laittoman tietovuodon alkulähdettä. Tätä on poliisin mukaan tutkittu epäiltynä virkasalaisuuden rikkomisena. STT kertoi tänä kesänä, että kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff on epäiltynä tietovuototutkinnassa. Tiedossa ei kuitenkaan ole, epäilläänkö vuodon olleen tahaton vai tahallinen. Viranomaiset eivät ole vahvistaneet tietoja.

STT:n enemmistöomistaja on Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland .

 
KKO: Poliisi ei saa tutkia toimittajalta takavarikoitua muistitikkua

Korkeimman oikeuden mukaan keskusrikospoliisi ei saa tutkia toimittajalta kotietsinnässä takavarikoitua muistitikkua, jolla poliisi epäilee olevan Puolustusvoimien salaisen aineiston tietovuotoon liittyvää tietoa.

KKO määräsi kuitenkin poikkeuksellisesti, että poliisi saa yhä pitää muistitikun takavarikoituna siltä varalta, jos muistitikku mahdollisine aineistoineen tuomitaan menetetyksi ja siten esimerkiksi hävitettäväksi.

Muistitikun aineisto on kuitenkin sinetöity eikä poliisi saa tutkia sitä tai käyttää esitukinnassa todisteena, koska se voisi johtaa toimittajan tietolähteen paljastumiseen.

Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa 2017 lehtijutun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta niin, että jutussa viitattiin salaiseksi luokiteltuihin asiakirjoihin.

Puolustusvoimat teki asiasta tutkintapyynnön poliisille.

Kun toinen jutun toimittajista soitti artikkelin julkaisua seuraavana päivänä hätäkeskukseen ja pyysi apua tietokoneen tulipaloon, poliisi meni takavarikoimaan toimittajan kotoa laitteita, joilla saattoi olla tietovuotoon ja jutun tekoon liittynyttä aineistoa.

Hätäpuhelussa toimittaja itse kertoi olevansa kyseisen jutun kirjoittaja ja puhelusta sai käsityksen, että hän oli tuhoamassa aineistoa tietovuodon paljastumisen estämiseksi muun muassa rikkomalla tietokonettaan hakkaamalla sitä vasaralla niin, että laite syttyi tuleen.

KKO katsoi jo aiemmin, että poliisilla oli oikeus tehdä kotietsintä tässä tilanteessa ja takavarikoida toimittajan kotoa iso määrä esineitä kuten tietokone, muistitikkua, paperilla olleita muistitikkuja ja ylipäätään tietoaineistoa eri muodoissa.

Poliisi tutki muun muassa turvallisuussalaisuuden paljastamista sekä tietovuotajan osalta mahdollista virkarikosta.

Koska kotietsintä koski toimittajan laitteita, kyse oli erityisestä etsinnästä, jossa toisaalta tulee suojata toimittajan lähdesuojaa.

Poliisi kutsui paikalle siksi etsintävaltuutetun valvomaan etsintää ja keräsi teknisiä laitteita ja muistivihkoja talteen niin, ettei niiden aineistoa heti tutkittu, vaan vasta sen jälkeen, kun oikeus oli antanut luvan niiden tutkimiseen.

Kiistanalaiseksi jäi kuitenkin yksi muistitikku ja sen aineisto. Helsingin käräjäoikeus sekä sitten hovioikeus olivat antaneet poliisille luvan sen tutkimiseen, mutta toimittaja valitti ratkaisuista ja KKO ratkaisi asian nyt toisin.

Esitutkinta salaisen tiedon vuotamisesta sekä mahdollisesta kahden toimittajan ja heidän esimiehensä osuudesta asiaan on vielä poliisissa kesken.

 
KKO: Poliisi ei saa tutkia toimittajalta takavarikoitua muistitikkua

Korkeimman oikeuden mukaan keskusrikospoliisi ei saa tutkia toimittajalta kotietsinnässä takavarikoitua muistitikkua, jolla poliisi epäilee olevan Puolustusvoimien salaisen aineiston tietovuotoon liittyvää tietoa.

KKO määräsi kuitenkin poikkeuksellisesti, että poliisi saa yhä pitää muistitikun takavarikoituna siltä varalta, jos muistitikku mahdollisine aineistoineen tuomitaan menetetyksi ja siten esimerkiksi hävitettäväksi.

Muistitikun aineisto on kuitenkin sinetöity eikä poliisi saa tutkia sitä tai käyttää esitukinnassa todisteena, koska se voisi johtaa toimittajan tietolähteen paljastumiseen.

Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa 2017 lehtijutun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta niin, että jutussa viitattiin salaiseksi luokiteltuihin asiakirjoihin.

Puolustusvoimat teki asiasta tutkintapyynnön poliisille.

Kun toinen jutun toimittajista soitti artikkelin julkaisua seuraavana päivänä hätäkeskukseen ja pyysi apua tietokoneen tulipaloon, poliisi meni takavarikoimaan toimittajan kotoa laitteita, joilla saattoi olla tietovuotoon ja jutun tekoon liittynyttä aineistoa.

Hätäpuhelussa toimittaja itse kertoi olevansa kyseisen jutun kirjoittaja ja puhelusta sai käsityksen, että hän oli tuhoamassa aineistoa tietovuodon paljastumisen estämiseksi muun muassa rikkomalla tietokonettaan hakkaamalla sitä vasaralla niin, että laite syttyi tuleen.

KKO katsoi jo aiemmin, että poliisilla oli oikeus tehdä kotietsintä tässä tilanteessa ja takavarikoida toimittajan kotoa iso määrä esineitä kuten tietokone, muistitikkua, paperilla olleita muistitikkuja ja ylipäätään tietoaineistoa eri muodoissa.

Poliisi tutki muun muassa turvallisuussalaisuuden paljastamista sekä tietovuotajan osalta mahdollista virkarikosta.

Koska kotietsintä koski toimittajan laitteita, kyse oli erityisestä etsinnästä, jossa toisaalta tulee suojata toimittajan lähdesuojaa.

Poliisi kutsui paikalle siksi etsintävaltuutetun valvomaan etsintää ja keräsi teknisiä laitteita ja muistivihkoja talteen niin, ettei niiden aineistoa heti tutkittu, vaan vasta sen jälkeen, kun oikeus oli antanut luvan niiden tutkimiseen.

Kiistanalaiseksi jäi kuitenkin yksi muistitikku ja sen aineisto. Helsingin käräjäoikeus sekä sitten hovioikeus olivat antaneet poliisille luvan sen tutkimiseen, mutta toimittaja valitti ratkaisuista ja KKO ratkaisi asian nyt toisin.

Esitutkinta salaisen tiedon vuotamisesta sekä mahdollisesta kahden toimittajan ja heidän esimiehensä osuudesta asiaan on vielä poliisissa kesken.


Kas. Ensimmäinen oikeusistuin joka ratkaisi asian lain mukaisesti.
 
Kuka määrittelee toimittajan.

Jos perustan oman nettisivun ja toimitan siihen juttuja, onko minullakin oikeus saada kaikille tiedoilleni korkein lain suoja? Jos sattuisin tutkinnan kohteeksi, voisin vedota että kotonani on lähdesuojaa nauttivaa materiaalia, joten näpit irti tai kerron KKOlle.
 
Kuka määrittelee toimittajan.

Jos perustan oman nettisivun ja toimitan siihen juttuja, onko minullakin oikeus saada kaikille tiedoilleni korkein lain suoja? Jos sattuisin tutkinnan kohteeksi, voisin vedota että kotonani on lähdesuojaa nauttivaa materiaalia, joten näpit irti tai kerron KKOlle.

Tuo avaisi mielenkiintoisia näkökulmia oksennuksille jotka näpräävät huumeiden tai lapsipornon parissa. Tutkiva journalismi saa ihan uusia ulottuvuuksia.
 
Jaahas, jasso. Ja toimittajat pääsevät pälkähästä jatkossakin kun muistitikun sisältöä ei saa avata. Kuka ihmeen tuomari siellä oikein häärää vaarantamassa valtakunnan turvallisuuden. Varmaan Halosen Demla-kätyri asialla.
 
Tai sitten muistitikun sisältö tunnetaan ja asia voidaan ratkaista näin. :cool:

Ainakin KKO ja etsintävaltuutettu tietävät.

HS:n uutisesta;
Riita koski muistitikulle tallennettua excel-aineistoa. KKO tutki sitä etsintävaltuutetun kanssa ja tuli siihen tulokseen, että tiedot voisivat johtaa lähteen paljastumiseen. Kaikki tällainen materiaali kuuluu hyödyntämiskiellon piiriin.
 
Joo, sen on oltava demla-kätyri kun noudattaa lakia..

Vakoilu on ”rauhanaikainen maanpetos”, jossa Suomen vahingoittamiseksi tai vieraan valtion hyödyttämiseksi välitetään, julkistetaan, ilmaistaan tai hankitaan valtakunnan turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle tärkeä salainen tieto. Vihollissotilas tuomitaan rikoksesta vain, jos hän salaa kuulumisensa vihollissotavoimiin Suomessa tai Suomen puolustusvoimien sotatoimialueella. Rangaistusasteikko on 1–10 vuotta vankeutta, yritys on rangaistava.

Turvallisuussalaisuuden paljastaminen on vakoilun lievä tekomuoto, joka eroaa vakoilusta siten, että siinä vahingoittamis- tai hyödyttämistarkoitus puuttuu, mutta tekijä kuitenkin tietää, että tieto on salassa pidettävä. Rangaistusasteikko on 4 kuukaudesta 4 vuoteen vankeutta, yritys on rangaistava.

Tuottamuksellinen turvallisuussalaisuuden paljastaminen on tuottamuksellinen tekomuoto, jossa ei vaadita, että tekijä olisi tiennyt tiedon olevan salaista. Sen sijaan vaaditaan, että rikos on aiheutunut törkeästä huolimattomuudesta. Rangaistusasteikko: sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

 
Back
Top