HX-hankkeen suorituskyvyn ulkopuoliset päätösalueet

HX-valinnassa teollisuusyhteistyössä katsotaan vain minimitaso, eli jos kaikki toimittajat täyttävät minimitason niin joku yksittäinen valmistaja ei saa lisäpisteitä vaikka sen teollisuusyhteistyötarjous olisi tsiljoona kertaa muita parempi.

Viime kerralla voitti valmistaja jolla oli ilmeisesti toiseksi huonoin teollisuusyhteistyöpaketti...

Foorumilla pelätään demareita hallitusvastuussa kuin ruttoa. Ne kun voivat vaikka veljeillä ammattiyhdistyksen ja Ruotsin demareiden kanssa, kysyä neuvoa kotiryssiltä tai vetää vaikka Forssan 1903 ohjelmansa takataskusta kun pitäisi tehdä asekauppoja.
 
Viime kerralla parlamentaarinen keskustelu oli nolla ja hallituksen sisäinen keskustelu lähes nolla. Nyt on edessä ihan erilaiset touhut ja tohinat, alkaen seuraavista eduskuntavaaleissa joiden yksi teema tulee olemaan HX-hanke.
 
Tuleeko? En ole huomannut, että puolueet olisivat ottaneet asiaa oikein mitenkään esille. Vasemmistoliitto tulee hyvin todennäköisesti sivuamaan puolustusmenoja ja haluaa niihin jonkinlaisia leikkauksia, mutta muutenhan HX-hankkeelle on hankittu jo varsin laajasti tukea myös oppositiolta. Sen ottaminen vaaliteemaksi olisi siten jossain määrin maan kaivamista omien jalkojen alta. Lisäksi hanke ei vaikuta tällä hetkeltä asialta, joka suuremmin liikuttaisi äänestäjiä. Asia olisi toinen jos juuri ennen vaaleja olisi tehty epäsuosittu päätös, jolloin poliitikkoja voisi houkutella poliittisten irtopisteiden napsimiseen lupailemalla sen perumista, kuten Kanadassa kävi.
 
Media päättää eduskuntavaalien aiheet ja moni journalisti kokee HX-hankkeen julkisen keskustelun erittäin tärkeäksi hankkeen mittakaavan takia, joten se tulee olemaan yksi keskusteltava aihe vaaleissa.
 
Tuleeko? En ole huomannut, että puolueet olisivat ottaneet asiaa oikein mitenkään esille. Vasemmistoliitto tulee hyvin todennäköisesti sivuamaan puolustusmenoja ja haluaa niihin jonkinlaisia leikkauksia, mutta muutenhan HX-hankkeelle on hankittu jo varsin laajasti tukea myös oppositiolta. Sen ottaminen vaaliteemaksi olisi siten jossain määrin maan kaivamista omien jalkojen alta. Lisäksi hanke ei vaikuta tällä hetkeltä asialta, joka suuremmin liikuttaisi äänestäjiä. Asia olisi toinen jos juuri ennen vaaleja olisi tehty epäsuosittu päätös, jolloin poliitikkoja voisi houkutella poliittisten irtopisteiden napsimiseen lupailemalla sen perumista, kuten Kanadassa kävi.
No demarit lupasit eläkemenoihin jo miljardin edestä lisää menoa. Hx hanke on kymmenen miljardin hankinta ja sata varmasti enemmän ja vähemmän poliittinen.
 
Media päättää eduskuntavaalien aiheet ja moni journalisti kokee HX-hankkeen julkisen keskustelun erittäin tärkeäksi hankkeen mittakaavan takia, joten se tulee olemaan yksi keskusteltava aihe vaaleissa.

Se voi olla asia josta puolueilta kysytään, mutta en usko siitä syntyvän mitään vaaliteema siinä mielessä, että puolueet yrittäisivät erottautua sillä.

No demarit lupasit eläkemenoihin jo miljardin edestä lisää menoa. Hx hanke on kymmenen miljardin hankinta ja sata varmasti enemmän ja vähemmän poliittinen.

Tuolla lupauksella ei ole reaalimaailman kanssa niin mitään tekemistä. Jos vähän raapaisee pintaa, niin edes demarit eivät väitä sillä olevan mitään varsinaista merkitystä. Yhteys HX-hankkeeseen puuttuu joka tapauksessa. Demarithan ovat puhuneet lähinnä verotukseen ja yritystukiin kajoamisesta.
 
Se voi olla asia josta puolueilta kysytään, mutta en usko siitä syntyvän mitään vaaliteema siinä mielessä, että puolueet yrittäisivät erottautua sillä.



Tuolla lupauksella ei ole reaalimaailman kanssa niin mitään tekemistä. Jos vähän raapaisee pintaa, niin edes demarit eivät väitä sillä olevan mitään varsinaista merkitystä. Yhteys HX-hankkeeseen puuttuu joka tapauksessa. Demarithan ovat puhuneet lähinnä verotukseen ja yritystukiin kajoamisesta.
Ketään politiikkaa seuraava ei voi sanoa, etteikö 10mrd kaupasta tulisi poliittista kysymystä vaaleissa. Aivan varmasti se on esillä. Kuinka paljon on toinen kysymys. Suomessa harrastetaan vastakkainasettelua ja jollei hommaa pöydälle kukaan muu nosta niin vihreät tai vasemmisto ainakin. Kokonaan toinen kysymys on tarttuuko media siihen kiinni. Paljon riippuu taloudellisesta tilanteesta ja näkymistä. Hankkeen kannalta suotuisaa on, että talous on lähtenyt nousuun mutta kuivilla se ei ole ja on paljon kysymysmerkkejä joihin tarvittaisiin vastaus.
 
Ketään politiikkaa seuraava ei voi sanoa, etteikö 10mrd kaupasta tulisi poliittista kysymystä vaaleissa. Aivan varmasti se on esillä.

Kuten sanoin, niin varmasti se tulee olemaan esillä jollain tavalla. Mutta siitä en edelleenkään näe mitään merkkejä, että siitä oltaisiin tekemässä mitään vaaliteemaa. Nykyinen hallitus on antanut ihan riittävästi lyömäaseita mm. soten, aktiivimallin, koulutusleikkausten yms. saralla, että en näe hävittäjiä oppositiolle kovin seksikkäänä aiheena. Etenkään kun Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki ovat ainakin periaatetasolla mukana hankkeessa.
 
Kuten sanoin, niin varmasti se tulee olemaan esillä jollain tavalla. Mutta siitä en edelleenkään näe mitään merkkejä, että siitä oltaisiin tekemässä mitään vaaliteemaa. Nykyinen hallitus on antanut ihan riittävästi lyömäaseita mm. soten, aktiivimallin, koulutusleikkausten yms. saralla, että en näe hävittäjiä oppositiolle kovin seksikkäänä aiheena. Etenkään kun Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki ovat ainakin periaatetasolla mukana hankkeessa.
Näin on! Ei vaaleja voiteta vastustamalla asioita, jotka ovat osalle äänestäjiä tärkeitä. Vaan lupaamalla yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista. Vasemmistohallitukset ovat valtaan päästyään kaikkialla maailmassa supistaneet ja peruuttaneet aseohjelmia koko sen puolen vuosisadan ajan, jonka olen asioita seuraillut. Sama tapahtunee meilläkin enemmän tai vähemmän. Työryhmät alkavat ynnäämään eurojakin jo runsaasti ennen vaaleja.

Mutta siis, vaaliteemaksi HX:stä ei ole vaan saamme kuulla ympäripyöreitä lausuntoja.
 
Asia nostetaan esille lähinnä vaalikeskusteluissa ja mahdollisesti joissakin vaalikoneissa. Puolueilla voi toki olla yhteinen "emme kommentoi" kanta, mutta turvallisuuspolitiikka on kuitenkin tapetilla ja asehankinnat sen myötä.
 
Ensimmäisten Turkin ostamien F-35-hävittäjien luovutukset pantiin puoleksi vuodeksi jäihin sen jälkeen, kun Turkki piti vankinaan amerikkalaista pastoria ja osti ilmatorjuntajärjestelmän Venäjältä.

Amerikkalaisen hävittäjän valinta sitoisi Suomen puolustuskyvyn kolmeksi vuosikymmeneksi Yhdysvaltain oikulliseen poliittiseen järjestelmään. Tällaiseen kauppaan sisältyisi poliittinen riski.
Aika kevyttä on analyysi Suomen kuvalehdessä.
 
Suorastaan typerä lause tuo jälkimmäinen. Tulee heti mieleen, että onko eroa entiseen, luulevatko kyseessä olevan vain hävittäjän valinta...

Katso kirjoittajaa. Taitaa olla sama Jyri Raivio joka viime vuosituhannella kirjoiteli Hesarin taloustoimituksen kommunistisimmat jutut. Yhdysvalloissa ei ollut mitään hyvää, talouskasvu oli epäilyttävää, sosialisointi hyvä juttu ja jotain sitä rataa. Innokkaana ilmailun harrastajana jaksaa sitten eläkkeellä vielä joskus raapustaa ilmailuaiheisia juttuja ja jälki on sitten tota luokkaa.
 
Raivio on myös entinen Ilmailu-lehden päätoimittaja. Eläkkeellä on ollut jo vuosia, mutta on tainnut käydä kuten eläköityville toimittajille usein käy, ei osaa olla kirjoittamatta. Raiviohan oli myös vuosikausia Hesarin Yhdysvaltojen kirjeenvaihtaja ja on ajatusmaailmaltaan perinteisen keynesilainen. Ei ehkä ihan ensimmäisenä kommunisti tule hänestä mieleen.

Minusta tuo oli ihan hyvä juttu, eikä ylikorostanut #turpo-tyylisesti poliittisen aspektin merkitystä. Tuossakin todettiin että on selvää, ettei politiikalla tule olemaan osuutta suorituskykyarviointiin, mutta tuotiin esiin kysymys siitä, mikä on hankintaprosessiin kuuluvan turvallisuuspoliittisen arvion merkitys.

Jo se että sellainen on hankkeeseen kirjattu, tekee turvallisuuspoliittisesta harkinnasta isomman kuin Hornet-hankinnassa, jossa sitä ei myönnetty olleen ollenkaan. Silloin oli maailma erilainen ja kyse oli enemmän siitä, mitä suostutaan tai uskalletaan Suomelle myydä. Turvallisuuspoliitiikka tuli kuvioihin lähinnä myyjien tekemänä painostuksena ja kiristyksenä, nyt on tilanne taas toinen. Ei silti varmaan monikaan ajattele, etteikö Hornet-kauppa olisi vaikuttanut positiivisesti Suomen turvallisuuspoliittiseen tilaan, etenkin kahdenvälisissä suhteissa Yhdysvaltojen kanssa.

Voi tuon jutun nähdä Yhdysvaltojen vastaisena, mutta turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta yhteistyön rakentaminen maiden kanssa, joilla on yhteiset geopoliittiset intressit on ymmärrettävän houkuttelevaa. Suomen ja Yhdysvaltojen turvallisuuspoliittinen yhteistyö on jo rakennettu ja hyvällä tasolla, paljolti aiemman hävittäjäkaupan seuraamuksena.

Totta on sekin, että erityisesti Amerikkalaisen hävittäjän suorituskyky on sidottu maan poliittiseen järjestelmään. Maan asevienti on pitkälti myös ulkopolitiikan väline, ja on siten alistettu ministeriöiden ja kongressin harkinnan alle. Tämä koskee erityisesti F-35:a, jonka ylläpitojärjestelmä on keskitetty Yhdysvaltojen johtamaksi, esim. kaikki koneen varaosat ympäri maailmaa omistaa Yhdysvaltojen puolustusministeriö. Toki voi tehdä Israelit ja irroittautua koko järjestelmästä, mutta sen hintalappu on iso kysymysmerkki.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top