Äänestys HX-varjohankinta: muun maailman hävittäjätarjokkaat

Mikä näistä koneista sopisi parhaiten Suomen ilmavoimien hävittäjäkalustoksi?

  • Su-30

    Ääniä: 1 1.6%
  • Su-35

    Ääniä: 14 22.2%
  • MiG-35

    Ääniä: 6 9.5%
  • FC-20

    Ääniä: 5 7.9%
  • FC-1

    Ääniä: 0 0.0%
  • Tejas

    Ääniä: 1 1.6%
  • FA-50

    Ääniä: 15 23.8%
  • muu, mikä?

    Ääniä: 21 33.3%

  • Äänestäjiä yhteensä
    63
HX-hankintaprosessin alussa vakuutettiin ettei poliittiset tekijät vaikuta hankintaan ja Ilmavoimat kelpuuttaa ehdokkaiksi koneita mistä tahansa jos ne täyttävät vaatimukset. Hyvin on tiedossa ettei asia ihan näin ole, erilaisista poliittisista ja strategisista syistä Suomi ei voisi joistain maista hankkia niin tärkeää ja kallista sotilaskalustoa kuin hävittäjäkoneita. Joihinkin voi olla sellaisia pakotteitakin voimassa jotka estäisivät kaupat. Mutta mitä jos näin ei olisi? Olisiko ns. "muusta maailmasta" saatavilla sellaisia koneita jotka voisivat vakavasti osallistua HX-kisaan jos tällaisia konkreettisia ja implisiittisiä esteitä ei olisi?
Tämän ketjun tarkoituksena ei ole argumentoida sen puolesta että Suomen pitäisi ottaa hankintaan mukaan joku uusi kone vaan yksinkertaisesti heilauttaa "mitäjos" -taikasauvaa ja yrittää tarkastella, onko HX-prosessin ulkopuolelle ylipäätään jäänyt sellaisia koneita jotka muuten voisivat täyttää Suomen vaatimukset teknillisten ja tuotannollisten kriteerien osalta.ä.

Kiina taitaa olla edelleen EU:n aseidenvienti ja ostokiellossa?

Ja Venäjä Krimin jälkeen.

Eli kyse ei ole suoraan itä-rauta-allergiasta
 
Wikin mukaan poistettu käytöstä jo aikoja sitten. Mihin ovat noita kaupitelleet? Tolpan nokiksi vai?

Niitä on ollut varastoituna tarjolla, esimerkiksi Argentiinaan, ja aina välistä IAI tarjoaa päivitettyjä versioita myyntiin. Ei niitä ole kyllä oikein mennyt kaupaksi, modifikaatiot on kalliita.
Uusimmassa versiossa on AESA-tutka ja GE414-moottori ja monelta osin ehkä vastaisi esimerkiksi Tejasia suorituskyvyltään. En kuitenkaan tiedä onko Kfirejä enää varastossa niin isoa määrää että niitä riittäisi meidän tarpeisiimme. Lentoteknisesti meillä ei varmasti haluttaisi palata 60/70-lukulaiseen analogiakoneeseen. Käyttöikä todennäköisesti ei riittäisi ~2060 asti ja päivitykset olisi kalliita kun olisimme alatyypin ainoa käyttäjä. Ei jatkoon.
 
Malesian uusi hävittäjähankinta olisi ollut mielenkiintoinen referenssi HX-hankinnan kannalta, koska siellä oli ehdokkaina kaikki samat kuin meilläkin paitsi F-35. Malesialaisilta loppuivat kuitenkin rahat. Varjohankinnan kannalta Malesia on kuitenkin edelleen mahdollinen referenssi koska nyt siellä on suunnitteilla kevyemmän taistelukoneen hankinta, joka sopisi myös koulutuskäyttöön. Ehdokkaita on ainakin HAL Tejas (2-paikkainen versio), FA-50, Yak-130, Aermacchi M-346 ja JF-17. Mahdollisesti myös Gripen.
Malesia haluaisi maksaa palmuöljyllä, mutta ainakaan eurooppalaiset valmistajat eivät perinteisesti ole tavaravaihtokaupoista innostuneet. Venäjä-Intia-akselilla se voisi onnistua paremmin ja Intia on kuulemma mm. tarjoutunut ottamaan Malesian vanhat MiG-29 -koneet vaihdossa.
 
Luvatta muuten kyllä kopioineet, en tiedä onko sitten joku soppari venäläisten kanssa että kopioikaa vaan omaan käyttöön mutta ette myy muualle.
Ei näytä venäläiset olevan järin innoissaan kopioinnista eikä kiinalaiset ole sopimuksiakaan kunnioittaneet.

"... there has also been tension between Russia and China over China’s apparent practice of reverse engineering and copying major combat systems obtained from Russia, in violation of their licensed production agreements. "

Sivu 9

 
Ei näytä venäläiset olevan järin innoissaan kopioinnista eikä kiinalaiset ole sopimuksiakaan kunnioittaneet.

Ei pitäisi olla ylläri kenellekään että Kiina kopioi kaiken minkä vain käsiinsä saa.
 
Ei pitäisi olla ylläri kenellekään että Kiina kopioi kaiken minkä vain käsiinsä saa.
Mikä on ironista ottaen huomioon kuinka suuri keksijämaa Kiina oli aikanaan esim. ruudin keksijä, jne...

Aiempi keksijämestari on nyt vain tuhma copycat.
 
Ei pitäisi olla ylläri kenellekään että Kiina kopioi kaiken minkä vain käsiinsä saa.
Kirjoitin viestiini saman suuntaisen lisäyksen, mutta itämaiseen harmoniaan pyrkivänä ihmisenä päätin jättää tälläiset karakterisaatiot pois.
 
Kirjoitin viestiini saman suuntaisen lisäyksen, mutta itämaiseen harmoniaan pyrkivänä ihmisenä päätin jättää tälläiset karakterisaatiot pois.

Kyllä sen minusta voi ihan reilusti sanoa ääneen ettei Kiina ole länsimaiden kaltainen sopimusyhteiskunta. Siitä sitten poikii kaikenmoista.

Se on tietysti meidän vinkkelistämme katsoen väärin mutta mikäs oikeus meillä on kertoa muille miten näiden pitää omassa maassaan toimia. Asia kannattaisi kuitenkin faktana huomioida ennen kuin patenttiin tms. luottaen luovuttaa liian avokätisesti informaatiota kiinalaisille.
 
Mikä on ironista ottaen huomioon kuinka suuri keksijämaa Kiina oli aikanaan esim. ruudin keksijä, jne...

Aiempi keksijämestari on nyt vain tuhma copycat.

Kyllähän siellä toisaalta osataan myös soveltaa uuden teknologian kanssa. Esimerkiksi J-20 on ulkoisesti varsin vaikuttava laite ja melkoinen keräilyerä. Suorituskyvyn todellisuudesta kokonaisuutena ei sitten tiedä.
 
Asia kannattaisi kuitenkin faktana huomioida ennen kuin patenttiin tms. luottaen luovuttaa liian avokätisesti informaatiota kiinalaisille.
Kuinka yllättyneitä venäläiset kopioinnista sitten ovatkaan? Kun on vastoin sopparia toimittu, niin tietysti venäläisten kannattaa nostaa mekkala oli asia yllätys tai ei.
 
Ei varmasti ole tullut Venäjälle mitenkään yllätyksenä, onhan Kiina kopioinut Su-27SK:n (J-11), Su-30MKK:n (J-16) ja Su-33:n (J-15). Su-27SK:ta kokoonpantiin ihan luvalla venäläisistä osista tietysti, mutta sen jälkeen aika rutiininomaisesti on lisenssisopimusten ehdot ylitetty. Su-35:ttä tilattiin niin pieni määrä (24 konetta), että aivan varmasti venäläiset ovat tienneet kyseessä olevan käytännössä teknologiansiirto.
Vastaväitteet jäänevät diplomaattitasolle tai ehkä kokoonkuivuvaan oikeusjuttuun. Olen aivan varma siitä, että pöydän alla venäläisiä on voideltu jollain tavalla. 90-luvulla Venäjän hävittäjäteknologian kehitys perustui melkein yksinomaan Kiinan vientiin, Jeltsinin Venäjä oli yhtä balkanilaista sirkusta ja maan talous retuperällä. Vaihde tuskin on jäänyt päälle, mutta kenties kiinalaiset odottavat pienoista vastapalvelusta, vastinetta sijoitukselleen tuotekehitystoimintaan, ja juttu kuitataan kaikessa hiljaisuudessa käteisellä?

Brititkin myivät Kiinaan Rolls Royce Speyt JH-7 -hävittäjäpommittajaan. No okei, Spey on 60-luvun 1. sukupolven turbofaneja, joten kait vehkeestä kannatti vielä hynät nostaa kun joku osti?
Samaten J-8 on lähinnä kaksimoottoriseksi laajennettu MiG-21. Itseasiassa ei niinkään huono idea, jos kone olisi tullut käyttöön 70-luvun alkupuoliskolla isompitutkaisena J-8B -Varianttina. 80-luvun lopulla kone oli jo hyvää tahtia vanhentumassa.

Syy siihen, miksi ainakin Kiinan ilmailuteollisuus perustuu edelleen raskaasti kopiotavaraan on yksinkertaisesti maan historiassa. Kolonialismin ja sisällissodan riivaama maa oli aivan full metal kehitysmaa pitkästä ja innovatiivisestakin historiastaan huolimatta. Takapakkia kertakaikkiaan oli niin paljon, ettei muuta keinoa tietotaidon luomiseen tyhjästä ollut kuin olla korjaamatta sitä, mikä ei ole rikki. Ihan vastaavalla tavalla voitaisiin ihmetellä, miten ei rikkaan ja innovatiivisen historian omaava lähes 100 miljoonan asukkaan Egypti kykene pienempien Ranskan tai Britannian kaltaiseen huipputeknologian luomiseen. Kiinaa rasittaa tuossa aivan erityisesti vielä kulttuurivallankumous, missä varmaankin kolme neljäsosaa maan henkisestä pääomasta hävitettiin. On enemmänkin pienoinen ihme, että Kiina on kyennyt näinkin huomattaviin saavutuksiin teknologian saralla. Ihan omintakeistakin kalustoa on saatu markkinoille ja kopioteollisuuskin pyörii täyttä häkää. On siinä saanut hommia paiskia kun lähtötaso on lähes nolla.
 
Ei varmasti ole tullut Venäjälle mitenkään yllätyksenä, onhan Kiina kopioinut Su-27SK:n (J-11), Su-30MKK:n (J-16) ja Su-33:n (J-15). Su-27SK:ta kokoonpantiin ihan luvalla venäläisistä osista tietysti, mutta sen jälkeen aika rutiininomaisesti on lisenssisopimusten ehdot ylitetty. Su-35:ttä tilattiin niin pieni määrä (24 konetta), että aivan varmasti venäläiset ovat tienneet kyseessä olevan käytännössä teknologiansiirto.
Vastaväitteet jäänevät diplomaattitasolle tai ehkä kokoonkuivuvaan oikeusjuttuun. Olen aivan varma siitä, että pöydän alla venäläisiä on voideltu jollain tavalla. 90-luvulla Venäjän hävittäjäteknologian kehitys perustui melkein yksinomaan Kiinan vientiin, Jeltsinin Venäjä oli yhtä balkanilaista sirkusta ja maan talous retuperällä. Vaihde tuskin on jäänyt päälle, mutta kenties kiinalaiset odottavat pienoista vastapalvelusta, vastinetta sijoitukselleen tuotekehitystoimintaan, ja juttu kuitataan kaikessa hiljaisuudessa käteisellä?

Brititkin myivät Kiinaan Rolls Royce Speyt JH-7 -hävittäjäpommittajaan. No okei, Spey on 60-luvun 1. sukupolven turbofaneja, joten kait vehkeestä kannatti vielä hynät nostaa kun joku osti?
Samaten J-8 on lähinnä kaksimoottoriseksi laajennettu MiG-21. Itseasiassa ei niinkään huono idea, jos kone olisi tullut käyttöön 70-luvun alkupuoliskolla isompitutkaisena J-8B -Varianttina. 80-luvun lopulla kone oli jo hyvää tahtia vanhentumassa.

Syy siihen, miksi ainakin Kiinan ilmailuteollisuus perustuu edelleen raskaasti kopiotavaraan on yksinkertaisesti maan historiassa. Kolonialismin ja sisällissodan riivaama maa oli aivan full metal kehitysmaa pitkästä ja innovatiivisestakin historiastaan huolimatta. Takapakkia kertakaikkiaan oli niin paljon, ettei muuta keinoa tietotaidon luomiseen tyhjästä ollut kuin olla korjaamatta sitä, mikä ei ole rikki. Ihan vastaavalla tavalla voitaisiin ihmetellä, miten ei rikkaan ja innovatiivisen historian omaava lähes 100 miljoonan asukkaan Egypti kykene pienempien Ranskan tai Britannian kaltaiseen huipputeknologian luomiseen. Kiinaa rasittaa tuossa aivan erityisesti vielä kulttuurivallankumous, missä varmaankin kolme neljäsosaa maan henkisestä pääomasta hävitettiin. On enemmänkin pienoinen ihme, että Kiina on kyennyt näinkin huomattaviin saavutuksiin teknologian saralla. Ihan omintakeistakin kalustoa on saatu markkinoille ja kopioteollisuuskin pyörii täyttä häkää. On siinä saanut hommia paiskia kun lähtötaso on lähes nolla.

Kopioimalla tekeminenkään ei tosiaan ole mikään väheksyttävä suoritus jos lopputulemana on toimiva kalu.

Minkähän näköisiä STOVL-hävittäjiä maailmalla nykyään lentelisi jos Kiinan kanssa 70-luvulla hierottu varsin mittava Harriet-kauppa olisi toteutunut?
 
Viimeksi muokattu:
Kuinka yllättyneitä venäläiset kopioinnista sitten ovatkaan? Kun on vastoin sopparia toimittu, niin tietysti venäläisten kannattaa nostaa mekkala oli asia yllätys tai ei.

Muodon vuoksi pitää hiukan kiukutella. Jos vaikka sovintoeleenä ostaisivat jotain uutta kopioitavaksi :D
 
Näkemiin taas varjohankinnan Bizarro-maailmasta! o_O

Käänteismaailmassakin ehdittiin varjo-HX -ehdokkaat koelentää ennen pandemiaa ja Suomelle tehdyistä tarjouksista on nyt tarkempia tietoja:

-MiG-35:n Zhuk-AM -AESA-tutkalla varustettu versio esiteltiin MAKSissa viime vuonna. Ensimmäinen koekone lensi viime vuoden alussa ja tämä kone ehti Suomenkin evaluaatioon. Suomelle tarjottava versio on samanlainen kuin Intialle tarjottu.
mig-35_ae_1566893086.jpg

-Suhoi pudotti kuitenkin melkoisen pommin kun se ilmoitti että Suomelle tarjotaan sekä Su-30- että Su-35:ttä! Tämän näennäisen epäkäytännöllisen 'kahden koneen mallin' taustalla on uusi Su-30SM1, johon on vaihdetty Su-35:n AL-41F1S -moottorit ja Irbis-tutka ja muutenkin tuunattu koneen varustusta yhteensopivammaksi Su-35:n kanssa. Näin saadaan paitsi Su-30 modernimmaksi, niin myös yhtenäistettyä fliittiä ja vähennettyä ylläpitokustannuksia. Toistaiseksi ei ole tiedossa missä suhteissa koneita Suomelle tarjotaan.

-JF-17 Block III lensi ensilentonsa viime vuoden lopussa. Uutisoinnin mukaan siinä on KLJ-7A -AESA tutka, ohjusvaroitinjärjestelmä ja paranneltu ohjaamo. Toimitusten Pakistanin ilmavoimille pitäisi alkaa tänä vuonna. Koelento-ohjelma on niin kesken että Suomen evaluaatioon pääsi vain vanhempia Block 2-versioita.
jf-17-china-internet.jpg

Julkisuudessa on esitetty epäilyksiä koneen suorituskyvystä mutta valmistaja on vakuuttanut suomalaismedialle että kone on hyvin kustannustehokas ja käyttökustannukset ovat vain murto-osa Su-35:n vastaavista.

-Lähin kilpailija naapurimaan Tejas Mk1 sai viimein 'Full operational capability' -version palvelukseen. Parannellun version Mk1A:n tilaus on loppusinettiä vaille valmis. Siihen tulee Elta EL/M 2052 -AESA-tutka ja omasuojasäiliö. Tejasin pääase on Derby-ohjus, mutta Intia haluaa siihen myös R-77:n ja/tai Astran. Mk1A:n toimitukset Intian ilmavoimille alkavat vasta 2023. EL/M-2052 sinänsä on jo käytössä mm. Intian Jaguareilla, mutta vaikuttaa ettei Mk1A ehdi ainakaan sellaisenaan Suomen kisaan. HAL on vastannut kyselyihin vain monitulkintaisella lauseella 'Suomelle tarjottava Tejas on hyvin lähellä Intian ilmavoimien versiota'.

Mutta HAL tempaisi myös varsinaisen ässän hihasta ilmoittamalla että Suomelle tehty tarjous sisältää myös kaksi NETRA DRDO tutkakonetta! Käänteismaailman puolustusasiantuntijat ilmahyökkäys.net -foorumilla ovat innostuneet tarjouksesta ja uskovat sen huomattavasti parantavan Tejasin mahdollisuuksia kisassa.
640px-KW3555_AWACS_IAF_%2832685888110%29.jpg


-Sen sijaan KAI FA-50:n osalta ei ole jännittäviä uutisia. AESA-tutkan integrointi ei ole edennyt eikä tällä hetkellä mikään asiakas ole valmis siitä maksamaan. AMRAAM-ohjuksen saaminen on sentään mahdollista, joskin Suomi olisi sen ensikäyttäjä ao. koneessa. Tosin jotkin muutkin käyttäjät (kuten Filippiinit) ovat olleet siitä kiinnostuneita. Kone on kuitenkin edelleen kisassa ja on ollut ilmahyökkäys.netin äänestyksessä melko menestynyt 20% äänisaaliilla.

Sellaista tällä haavaa, jospa seuraavalla kerralla J-10:stakin olisi jotain uutta kerrottavaa :cool:
 
JF-17 Block III:sta on saatu ensimmäiset selkeät kuvat. Tarkkasilmäiset ovat bongailleet kuvista uusia sensoreita (mm. MAWS-kameroiden linssit) mutta luvattua IRSTiä ei näy ainakaan näissä kuvissa. Ehkä se ei ole vielä valmis, tai sitten se tulee erillisessä säiliössä.
JF-17 Block 3 prototype.jpg

Viime kesänä Klimov aloitti RD-93MA -moottorin viimeiset penkkitestit. Moottorin pitäisi toimittaa liki tonnin enemmän työntövoimaa kuin vanha versio, lisäksi siinä on täysi digitaalinen ohjausyksikkö (FADEC) joka parantaa taloudellisuutta ja luotettavuutta. Myös savutusongelman pitäisi poistua. Ilmeisesti näissä ensimmäisissä koneissa sitä ei kuitenkaan vielä ole.

Nigerian ilmavoimien tilaamat kolme konetta ovat luovutusvaiheessa ja koulutus alkanut. Boko Haramia lättyyn piakkoinkin?
jf_17nigeria.jpg

Tejasin suunnalta kuului pari viikkoa sitten hyviä uutisia kun Intia tilasi virallisesti 83 Mk1A -versiota (73 yksipaikkaista ja 10 tuplaa). Hinnaksi tuli 480 miljardia rupiaa, US dollareissa noin 6.6 miljardia.

Muista ei nyt ole niin hirveästi kerrottavaa. Egypti sai kai viime kesänä ensimmäiset Su-35:t jotka toimitettiin melko pikatilauksena (Indonesian tilausta varten rakennettuja koneita?) En löytänyt niistä hyvää kuvaa, mutta tässä Egyptin ilmavoimien MiG-29M:
TJcqlpJmro1PyMGcLGwoc6bHueNb_7i2nOyjjWh6MvM.jpg


Tässä J-10 esittelee pommilastiaan. Erikoista että ilmanottoaukkojen alapuolisiinkin ripustimiin saa pommit.
J-10-bombs.jpg
 
Terveisiä taas käänteismaailmasta!

Varjohankinnassakin on päästy Best And Final Offers -vaiheeseen ja myyjät ovat enemmän tai vähemmän innokkaasti avanneet tarjouksiaan:

Suhoi yllätti jälleen ilmoittamalla että sen tarjous sisältää pelkästään Su-35:ia. Suhoin myyntiedustajan Skot Davidovin mukaan tähän päädyttiin Suomen ilmavoimien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Suhoin mukaan Su-35 on suorituskyvystään huolimatta helppo lentää ja lentäjän apuna toimii taktinen tekoäly. Suhoi kieltäytyi paljastamasta sisältääkö sen tarjous täydet 64 konetta. "Tarkka lukumäärä ei ole tärkeää, olennaista on että Suomi saa tarvitsemansa suorituskyvyn" Davidov perustelee. Suhoin mukaan koneen suorituskyky on ylivoimainen: "Koneen sisäinen polttoainemäärä on isompi kuin MiG-35:n tai J-10:n tyhjäpaino. Datalinkit voivat liittää yhteen 16 konetta, ja tutkan kantama ja antennin kääntösäde ovat niin huomattavat ettei se tarvitse tuekseen AEW-koneita."
Koneen aseistuksen suhteen Suhoi oli avoimempi. Ehdottomasti mielenkiintoisin tieto on että tarjoukseen sisältyy RVV-BD eli R-37:n vientiversio:
rvv_b_2.jpg

Tämä yli 200km kantaman omaava ohjus on Suhoin mukaan 'maailman pitkäkantamaisin ilmatst-ohjus'. Su-35 pystyy kantamaan viisi kappaletta näitä ohjuksia. Lisäksi tarjoukseen sisältyy R-77-1 ja R-73M -ohjukset. Rynnäkköaseistuksen 'pisin käsivarsi' on Kh-59ME, joka vie 320kg taistelukärjen 285km päähän.
640px-Kh-59MK2_maks2009.jpg


Lisäksi tulee Kh-38ME lyhyen matkan (70km) risteilyohjus:
320px-Kh-38_in_maks2009.jpg

...ja KAB-500 -sarjan GLONASS-ohjattuja pommeja. Sen sijaan huhuttuja raskaita Klub tai Jahont-risteilyohjuksia ei tarjota. Syynä voi olla se ettei niitä ole Su-35:een Venäjälläkään vielä tiettävästi integroitu.
Yllättävää on koneen mukana tarjottava hyökkäyssäiliö, joka on Litening III. Tätä säiliötä on aiemmin integroitu Su-30:n vientiversioihin. Lisäksi mukana tulee SAP-14 häirintäsäiliö:
32684911_174324763275632_4397420850333089792_n.jpg


Suhoin kilpailija MiG sen sijaan ilmoitti että sen tarjous sisältää 52 yksipaikkaista ja 12 kaksipaikkaista MiG-35:ttä. Mikojanin mukaan varsinaisesti harjoituskäyttöön kaksipaikkaista ei tarvitse, mutta toinen miehistönjäsen lisää huomattavasti koneen tehoa rynnäkkö- ja häirintätehtävissä. MiG-35:n optroninen järjestelmä OLS-K pystyy maalinosoitukseen myös maamaaleihin joten erillistä hyökkäyssäiliötä ei välttämättä tarvita:
mig_35optics.png

MiG-35:n aseistukseen ei sisälly R-37:ää. Mikojanin mukaan ohjus on kallis ja hyödyllinen vain tietyissä erikoistilanteissa. Rynnäkköohjuksena on sama Kh-59ME kuin Suhoilla, mutta lyhyemmän matkan aseistukseen kuuluvat Grom-perheen aseet, joista Grom-E1 omaa noin 120 kilometrin kantaman, ja liitopommiversio -E2 noin 50km.

MAKS_2019_KTRV_to_present_Grom-E1_and_Grom-E2_airborne_munitions.jpg


Intialainen HAL tarjoaa Suomelle 64 Tejas Mk1A:ta ja kolme DRDO AEW&CS -tutkakonetta:
640px-KW3555_AWACS_IAF_%2832685888110%29.jpg

Tejasin mukana tarjotaan I-Derby ER -tutkaohjus ja Python 5 -lähitaisteluohjus. Tulevaisuudessa mahdolliseksi tulee myös intialainen Astra. Rynnäkköohjuksena on sama Kh-59ME kuin venäläiskoneilla. Tulevaisuudessa on mahdollista integroida raskas Brahmos-risteilyohjus, ja huippumoderni Rudram -tutkasäteilyyn hakeutuva ohjus. Hyökkäyssäiliönä tulee tuttu Litening III. Intialaisten tarjoukseen sisältyy myös Elta EL/L 8222 Wide band-häirintäjärjestelmä jota he ja israelilaiset kehuvat maailman parhaana:
Eev0EI5UwAE_PTD


Lähin kilpailija Pakistan tarjoaa 60 yksipaikkaista ja 10 kaksipaikkaista JF-17 block 3:sta. Kyllä vaan, koneita tarjotaan enemmän kuin vaaditut 64! PACin mukaan koneen edullisuus mahdollistaa suuremman määrän tarjoamisen. Myös he ovat sitä mieltä että kaksipaikkaiset ovat edelleen tarpeen.
Koneen pääaseistuksena ovat SD-10 -tutkaohjukset ja PL-9 infrapuna-ohjukset. Rynnäkköohjuksina on Pakistanin itse kehittämä Ra'ad risteilyohjus ja kiinalainen C-802 -merimaaliohjus. Pakistanin mukaan tehtävään tarkoitettu merimaaliohjus on kustannustehokkaampi ratkaisu kuin kallis yleisohjus. Lisäksi mukana tulee Takbir-sarjan liitopommeja.
JF-17:n hyökkäyssäiliönä toimii turkkilainen ASELPOD:
_Il56DHhkOMQJ8EybI7DqFb4RqlOaQu_RDn6yrAQkskwzGrcBzNzdjAY4rod8R1QvQxVkbOiPExjP3yygFx3T3ZEFJkoD8fUU9uYBlcZtWXEg2TRWeHbwLQH38vsY8_0l8Opdp7faz6J


Kiinalainen Chengdu on kommentoinut tarjoustaan vähäsanaisesti: "Tarjouksemme on Suomelle optimoitu ja kustannustehokas." Sen paremmin konemäärää kuin tarjottuja aseita ei avattu. Varjomaailman keskustelupalstan ilmahyökkäys.netin asiantuntijoiden mukaan Chengdu ei todennäköisesti pystynyt mahduttamaan 64 konetta tarjoukseen. Samojen asiantuntijoiden mukaan aseistuksena on todennäköisesti samat SD-10 ja PL-9 kuin Pakistanilla. Kiinan runsaasta risteilyohjusvalikoimasta on mahdoton tietämättä sanoa mikä koneen mukana tarjotaan. Koneessa on käytetty kiinalaista K/JDC01 -hyökkäyssäiliötä, mutta on epävarmaa onko tätä jo hiukan vanhaa säiliötä tarjottu Suomelle. Mahdollisesti mukana tulee KG600 -häirintäsäiliö jota on ehkä tarjottu myös JF-17:n mukaan.
%E4%B8%AD%E5%9B%BD%E6%B5%B7%E5%86%9B-%E4%B8%9C%E6%B5%B7%E8%88%B0%E9%98%9F%EF%BC%9A%E8%88%AA%E7%A9%BA%E5%85%B5%E7%9A%84%E2%80%9C%E7%82%B9%E7%A9%B4%E2%80%9D%E7%A5%9E%E5%8A%9F%E8%BF%99%E6%A0%B7%E7%BB%83%E6%88%90.mp4_snapshot_00.23_2016.08.10_08.43.57.jpg


Viimein, FA-50 on edelleen kuvassa mukana! KAI vahvisti että tarjous sisältää 64 FA-50 Block 20 -konetta. Suomelle tarjotaan tyypin suorituskykyisintä versiota jossa pääaseena on AIM-120C7 -ohjus. Koneen heikkoa asekuormaa ja toimintasädettä on kritisoitu, mutta KAI sanoo aseiden muodostavan huomattavan suuren osan paketin kokonaishinnasta. Rynnäkköohjuksena on Taurus KEPD-350K-2, jonka KAI sanoo olevan kilpailijoitaan huomattavasti modernimpi.
68540821_2287688127996228_1685417391120449536_n.jpg

Tarjoukseen kuuluu myös Sniper Pantera-hyökkäyssäiliö, JDAM ja klassisen AGM-65 -ohjuksen uusin versio.
 
Nuo venäläisten koneiden sisäiset ir-sensorit on ainakin SU-34 koneissa suorituskyvyltään niin huonoja että kone kantaa ulkoista podia sen lisäksi. Heikolla resoluutiolla ja ilman digitaalista zoomia sekä ilman imrec- kykyä ei tankkia varmaan tunnisteta 20km päästä. Ehkä matalalla, pilvien alapuolella ja ilman kosteutta voidaan tunnistaa kohteita kohtuullisesti. Mutta silloin lennetään jo kohdeilmatorjunnan alueella.

Hyödyllistä Suomessa on tutkan SAR-moodi ja HD-tasoisena. Pilvisiä päiviä on se 180 vuodessa keskimäärin ja tutka kantaa korkealta kauas. F-35 Apg-81 havaitsee, seuraa ja tunnistaa maakohteet automaattisesti ATR-kyvyn ansiosta. EOTS on sitten tukena tunnistamisessa ja ehkä enemmän tarkoitettu lähi-ilmatukeen.
 
Back
Top