Jussi Niinistö: "Ottawan sopimuksesta eroon niin pian kuin mahdollista"

Jos laittaa vaikka vain 5 sakaraa per neliömetri - joka on liian vähän -, niin 250*5 = 1250 miinaa. Jos laskee vaikka vain 10 min per miinasija, joka routaiseen maahan voi olla ja onkin alakantti, saadaan 1250*10 min = reilut 200 todella kovaa ja hikistä työtuntia. Lopputulos on se että jätkät on sipissä ja aikaan on saatu 50 metriä pitkä miinahidaste yhdelle puolelle asemaa, joka tehoaa edes auttavasti vain jalan kulkevaan viholliseen, ajoneuvolla tulevaan viholliseen vaikutus on nolla. Ei tarvinne sanoa erikseen, että ne työtunnit olisi voinut käyttää tehokkaammin esim. lorvimalla teltassa, olis ainakin jätkät levänneitä kun A2 keltainen tulee....:cool:

Uskoisin, että nyt olet käyttämässä sakaramiinoja hieman väärin. Muistan alokasajan koulutuksesta sen, että tellu piti saada siihen nimenomaiseen maastoon (sellainen hieman kantava kevättalvenlumi, kovasti samanlaista mitä nyt ainakin itäsuomessa on, mutta paksummalti) minuutissa. Sija syntyi muistaakseni tyyliin neljällä kenttälapion iskulla ja sitten kaavitaan se jää/lumihile pois kuopasta, loput ajasta meni sitten muuhun käpistelyyn, kun sytytin laitetaan paikalleen ja peitellään miina (nyt kun ajattelee, niin aika saattoi olla lyhempikin). Sakaramiinan asettamiseen menevää aikaa en muista, mutta sille kolo syntyi yhdellä iskulla ja niitä käytettiin enintään neljä per tellu. Porukan johtaja aina komensi sakaramiinan aseman kellotaulua mukaillen (eli joko klo. 12,3,6 tai 9). Sakaramiina laitettiin sitten metrin päähän miinasta, yleensä asemaan 12, eli juuri siihen mihin vihollisen raivaaja kyykistyy sohimaan tutkaimellaan tai sitten alkaa kaivamaan miinaa havaittuaan sen. Siihen sitten vielä valesijat tellulle, mutta siinä ei välttämättä tartte kuin rikkoa/sotkea kaivettavan maaston pinta. Jos kyseessä on varamiinoitus, eli sakaramiinoja ei ole, eikä raivauksen estoja, niin kätevin tapa naamioida miinat on yksinkertaisesti sotkea paikat isommalta alalta, että kuka tahansa näkee, että esim. tien pintaa on "häiritty".

Ainakaan en keksi miten saat menemään 10 minsaa per sakaramiina. Tellua asfaltille pelkällä kenttälapiolla olen joidenkin kuullut koettavan, mutta siksi on nuo sulutusajoneuvot.
 
Uskoisin, että nyt olet käyttämässä sakaramiinoja hieman väärin. Muistan alokasajan koulutuksesta sen, että tellu piti saada siihen nimenomaiseen maastoon (sellainen hieman kantava kevättalvenlumi, kovasti samanlaista mitä nyt ainakin itäsuomessa on, mutta paksummalti) minuutissa. Sija syntyi muistaakseni tyyliin neljällä kenttälapion iskulla ja sitten kaavitaan se jää/lumihile pois kuopasta, loput ajasta meni sitten muuhun käpistelyyn, kun sytytin laitetaan paikalleen ja peitellään miina (nyt kun ajattelee, niin aika saattoi olla lyhempikin). Sakaramiinan asettamiseen menevää aikaa en muista, mutta sille kolo syntyi yhdellä iskulla ja niitä käytettiin enintään neljä per tellu. Porukan johtaja aina komensi sakaramiinan aseman kellotaulua mukaillen (eli joko klo. 12,3,6 tai 9). Sakaramiina laitettiin sitten metrin päähän miinasta, yleensä asemaan 12, eli juuri siihen mihin vihollisen raivaaja kyykistyy sohimaan tutkaimellaan tai sitten alkaa kaivamaan miinaa havaittuaan sen. Siihen sitten vielä valesijat tellulle, mutta siinä ei välttämättä tartte kuin rikkoa/sotkea kaivettavan maaston pinta. Jos kyseessä on varamiinoitus, eli sakaramiinoja ei ole, eikä raivauksen estoja, niin kätevin tapa naamioida miinat on yksinkertaisesti sotkea paikat isommalta alalta, että kuka tahansa näkee, että esim. tien pintaa on "häiritty".

Ainakaan en keksi miten saat menemään 10 minsaa per sakaramiina. Tellua asfaltille pelkällä kenttälapiolla olen joidenkin kuullut koettavan, mutta siksi on nuo sulutusajoneuvot.

Esim juuri tällä hetkellä on täällä etelärannikolla maa jäässä eikä lunta rivettäkään. Sakaramiina on, tai siis oli, sen muotoinen että sille pitä kaivaa miinasija joka on kapea mutta syvä. Sen nyrhiminen jäiseen maahan on v***umaista hommaa.
Mitä tulee tuohon kuvaamaasi sakaramiinojen käyttötapaan, niin tuo on hiukan eri asia eli tuossahan sakaroita käytetään telamiinojen raivaamisen vaikeuttamiseen, ja siihen tarkoitukseenhan meillä on raivaamisenestopanos, joka ajaa saman asian mutta on vaikeampi vihulaisen raivata. Sakaralle ei vain ole mitään käyttötarkoitusta, jossa sen käytöstä aiheutuva työ olisi puolustettavissa siitä saatavalla hyödyllä.

Niitä sulutusajoneuvoja on muuten aivan liian vähän. Suurin osa asfalttiin laitettavista telluista on piikattava ihan Hiltillä ja aggregaatilla paikalleen. Voin kertoa että kestää.
 
Esim juuri tällä hetkellä on täällä etelärannikolla maa jäässä eikä lunta rivettäkään. Sakaramiina on, tai siis oli, sen muotoinen että sille pitä kaivaa miinasija joka on kapea mutta syvä. Sen nyrhiminen jäiseen maahan on v***umaista hommaa.
Mitä tulee tuohon kuvaamaasi sakaramiinojen käyttötapaan, niin tuo on hiukan eri asia eli tuossahan sakaroita käytetään telamiinojen raivaamisen vaikeuttamiseen, ja siihen tarkoitukseenhan meillä on raivaamisenestopanos, joka ajaa saman asian mutta on vaikeampi vihulaisen raivata. Sakaralle ei vain ole mitään käyttötarkoitusta, jossa sen käytöstä aiheutuva työ olisi puolustettavissa siitä saatavalla hyödyllä.

Niitä sulutusajoneuvoja on muuten aivan liian vähän. Suurin osa asfalttiin laitettavista telluista on piikattava ihan Hiltillä ja aggregaatilla paikalleen. Voin kertoa että kestää.

Juu-u. Ei niitä sakaramiinoja ikinä tarkoitus ollutkaan käyttää muuhun kuin lähinnä telamiinojen suojana. Sisseillä on sitten omat temppunsa.

Enkä nyt puhunut niistä uusista hienoista sulutusajoneuvoista, vaan niistä hiluxeista, joissa on katuporavarustus lavalla.

Anyway, pioneereilla on tietenkin hieman enemmän työkaluja käytössä, eli joukkueelta epäilemättä löytyy myös rautakanki tai pari.

Mainittakoon nyt selvyydeksi, että en juurikaan pahoittele sakaramiinojen poistumista, joskin pitäisin niitä yhä jemmassa ihan riesana, koska miinakammo on aina miinakammo ja sakaramiina on niitä ilkeimpiä mitä tiedän. Eli noita voisi satunnaisesti käyttää raivaukseneston rinnalla. Tuossa aikaisemmin vaan annoit kuvan, että tarvitsisit tietoa suluttamisesta. Ja pitääkö jonkin varusteen hyödyllisyys mitata juuri sen pahimman tilanteen mukaan? Voihan IP-kamerakin olla melkein hyödytön jos on sopivan sumuinen keli.
 
Juu-u. Ei niitä sakaramiinoja ikinä tarkoitus ollutkaan käyttää muuhun kuin lähinnä telamiinojen suojana. Sisseillä on sitten omat temppunsa.

Enkä nyt puhunut niistä uusista hienoista sulutusajoneuvoista, vaan niistä hiluxeista, joissa on katuporavarustus lavalla.

Anyway, pioneereilla on tietenkin hieman enemmän työkaluja käytössä, eli joukkueelta epäilemättä löytyy myös rautakanki tai pari.

Mainittakoon nyt selvyydeksi, että en juurikaan pahoittele sakaramiinojen poistumista, joskin pitäisin niitä yhä jemmassa ihan riesana, koska miinakammo on aina miinakammo ja sakaramiina on niitä ilkeimpiä mitä tiedän. Eli noita voisi satunnaisesti käyttää raivaukseneston rinnalla. Tuossa aikaisemmin vaan annoit kuvan, että tarvitsisit tietoa suluttamisesta. Ja pitääkö jonkin varusteen hyödyllisyys mitata juuri sen pahimman tilanteen mukaan? Voihan IP-kamerakin olla melkein hyödytön jos on sopivan sumuinen keli.

No nyt olemme saavuttaneet asiasta lähes yhteisymmärryksen. Miinakammotekijästä luopuminen on hullun hommaa kun ei eräs naapurikaan ole siitä luopunut, mutta sakaramiina oli sulutukseen tehoton väline. Mahdollisuus käyttöön olisi varmaan ollut fiksua säilyttää. No, Tarja H. päätti mitä päätti, se siitä.

Katupora-aggregaatti-hiluxillakin menee muuten ihan tovi aikaa per tellusija asfalttitiehen. Katupora voi olla merkiltään Hilti tai jokin muu :p

Mitä tulee varusteen hyödyllisyyden miettimiseen, niin mielestäni riippuu varusteesta. Jos on kriittinen varuste, huonoimman vaihtoehdon mukaan miettiminen ei välttämättä ole huono idea - sillä tavalla ainakin saattaa löytyä kiireellisesti korjattavia asioita.
 
Katupora-aggregaatti-hiluxillakin menee muuten ihan tovi aikaa per tellusija asfalttitiehen. Katupora voi olla merkiltään Hilti tai jokin muu :p

Joskus taisin kysellä, osaako joku sanoa, että olisiko mahdollista tehdä sellainen kaira mikä on niissä uusissa sulutusajoneuvoissa traktorin takanostimen jatkoksi. Tässä syy sille kyselylle. Sulemmilla keleillä voisi käyttää sitten sitä repijää. Ja paremman puutteessa sellainen piikkausterää muistuttava tuura siihen takanostimeen, jolla olisi tarkoitus tehdä alkureikä josta pioneeri voi koettaa laajentaa reikää tellun mentäväksi (eli jotakin millä voisi runtata piikki maahan koko traktorin painolla(olettaen että se riittää hommaan alunalkaenkaan).
 
Joskus taisin kysellä, osaako joku sanoa, että olisiko mahdollista tehdä sellainen kaira mikä on niissä uusissa sulutusajoneuvoissa traktorin takanostimen jatkoksi. Tässä syy sille kyselylle. Sulemmilla keleillä voisi käyttää sitten sitä repijää. Ja paremman puutteessa sellainen piikkausterää muistuttava tuura siihen takanostimeen, jolla olisi tarkoitus tehdä alkureikä josta pioneeri voi koettaa laajentaa reikää tellun mentäväksi (eli jotakin millä voisi runtata piikki maahan koko traktorin painolla(olettaen että se riittää hommaan alunalkaenkaan).

Sakuilla oli ainakin kylmän sodan aikaan tuollainen viritys, nopea ja tehokas sijantekijä asfalttiin. Konevuokraamoiden tarjontaa katsoessa sieltä keksii kyllä aika montakin työvälinettä, jolla helpottaa miinasijojen laadintaa. Varusmiehille opetetaan tietysti joku systeemi, yleensä se vaivalloisin, jos taas miinoja pitää ryhtyä oikein tosissaan kylvämään, uskoisin siihen käytettävän konevoimaa, jota kyllä löytyy.
 
Nopeinhan ois repiä 50-100m matkalta pinnoite pois. Ei siinä kauaa mene,kun ei tarvitse siistiä työnjälkeä tulla
 
No nyt olemme saavuttaneet asiasta lähes yhteisymmärryksen. Miinakammotekijästä luopuminen on hullun hommaa kun ei eräs naapurikaan ole siitä luopunut, mutta sakaramiina oli sulutukseen tehoton väline. Mahdollisuus käyttöön olisi varmaan ollut fiksua säilyttää. No, Tarja H. päätti mitä päätti, se siitä.

Katupora-aggregaatti-hiluxillakin menee muuten ihan tovi aikaa per tellusija asfalttitiehen. Katupora voi olla merkiltään Hilti tai jokin muu :p

Mitä tulee varusteen hyödyllisyyden miettimiseen, niin mielestäni riippuu varusteesta. Jos on kriittinen varuste, huonoimman vaihtoehdon mukaan miettiminen ei välttämättä ole huono idea - sillä tavalla ainakin saattaa löytyä kiireellisesti korjattavia asioita.

Tähysteisenä kauko(radio-)laukaisulla saadaan oikein asennetuilla viuhkoilla ja "hyppypanoksilla" riittävää vaikutusta jalkaväkeen ihan eri tavalla kuin passiivisilla sakara- ym jv suluteviritemillä Passiiviset kentät jalkaväkeä vastaan ovat menettäneet merkitystään kun sota on kuulema liikkuvampaa sorttia ja taistelutapa uudistettu sen mukaiseksi, välineitä myöten. Tuo "tähystettävyysvelvoite" ei ole mitenkään ongelma koska sulutteet on hyvä pitää jatkuvan tähystyksen alla jo epäsuoran tulen johtamisenkin kannalta. "Pysäytä-vaikuta-tuhoa" oikeassa paikassa oikealla ajoituksella ..tai jotain sinne päin ja yhteisvaikutuksella lisää tehoa...

Nurmmiporat Lumiporina





 
Viimeksi muokattu:
Tähysteisenä kauko(radio-)laukaisulla saadaan oikein asennetuilla viuhkoilla ja "hyppypanoksilla" riittävää vaikutusta jalkaväkeen ihan eri tavalla kuin passiivisilla sakara- ym jv suluteviritemillä Passiiviset kentät jalkaväkeä vastaan ovat menettäneet merkitystään kun sota on kuulema liikkuvampaa sorttia ja taistelutapa uudistettu sen mukaiseksi, välineitä myöten. Tuo "tähystettävyysvelvoite" ei ole mitenkään ongelma koska sulutteet on hyvä pitää jatkuvan tähystyksen alla jo epäsuoran tulen johtamisenkin kannalta. "Pysäytä-vaikuta-tuhoa" oikeassa paikassa oikealla ajoituksella ..tai jotain sinne päin ja yhteisvaikutuksella lisää tehoa...

Olen kanssasi liikuttavan, suorastaan pelottavan täydellisen yksimielinen. Tämä täällä foorumilla tässä ketjussa esillä ollut ajatus itsekseen valvomatta metsässä lötköttävistä sulutteista oli... no jääköön edelleen sanomatta.
 
Haluatko sinä ruveta ansoittamaan siviilien koteja? Minä en halua. Toistan: täällä maassa pitäisi voida asua myös sodan jälkeen, muuten tässä maanpuolustustouhussa ei ole ihan kauhean paljon järkeä mielestäni.
En varsinaisesti halua mutta poltetun maan taktiikalla on edelleen käyttönsä sodankäynnissä.

Tämä täällä foorumilla tässä ketjussa esillä ollut ajatus itsekseen valvomatta metsässä lötköttävistä sulutteista oli... no jääköön edelleen sanomatta.
Oikea termi lienee häirintä miinoite vai oliko se häirintä sulute? Eikä kukaan ole ehdottanut että nuo jätettäisiin täysin valvomatta mutta jos alueen valvonta hoidetaan partioilla niin miinoite vaikeuttaa huomattavasti alueen läpi pääsemistä ilman että sitä huomataan.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä se poijaat niin on että maailima muuttuu ja meijän on pysyttävä mukana, mielellään 10 askelta eellä.
Silmät on aukeillu tässä vuoden varrella kun on lisävalaistusta asioihin saanut, myös konkreettisesti kantapään kautta reenatessa.
Pikku-hiljaa alkaa ymmärtämään PV:n "suunnittelijoiden" kaukonäköistä älykkyyttä, kuten myös olevia/tulevia "teknisiä juttuja" ja niiden myötä avautuvia uusia mahdollisuuksia/kykyjä.

Lämmöllä suhtaudun myös "suomalaisen sissismin" laajentumiseen taisteluajatuksissa, vaikka tuota ei ääneen julkisesti mainita kuin itä-mediassa ja sielläkin puhutaan "partisaaniarmeijasta", jota ei voi voittaa vaikka yksittäisissä taisteluissa pärjäisikkin ja saisi maata haltuun.

Soon poijaat RÄJÄHTÄVÄ TYHJYYS !
VÄIJYTÄ - TUHOA - IRTAUDU & ISKE JA MURRA ..sopii hyvin yhteen :D kunhan "hieman" epäsuoralla VAIKUTETAAN muutakin kuin korvia.

BTW. Miinakenttään ei kannata jäädä makaamaan, kuten ei tuleenkaan :cool:
 
Viimeksi muokattu:
En varsinaisesti halua mutta poltetun maan taktiikalla on edelleen käyttönsä sodankäynnissä.


Oikea termi lienee häirintä miinoite vai oliko se häirintä sulute? Eikä kukaan ole ehdottanut että nuo jätettäisiin täysin valvomatta mutta jos alueen valvonta hoidetaan partioilla niin miinoite vaikeuttaa huomattavasti alueen läpi pääsemistä ilman että sitä huomataan.

Kumpaankin noista kohdista sanon saman asian: meillä on käytössä aluepuolustus. Se tarkoittaa sitä, että sotaa käydään oman siviiliväestön, meidän kaikkien perheiden, kavereiden ja naapureiden, keskellä. Jos sinä haluat harrastaa siellä poltetun maan taktiikkaa - joka ei muuten Suomen kokoisessa maassa tehoa, sillä vihollisen huoltoyhteyksille ei muutaman sadan kilometrin etäisyys tukialueelle ole mikään ongelma, Napoleon Venäjällä oli "hiukan" eri asia - ja jättää sinne sulutteita jotka "valvotaan partioimalla", siis jätetään valvomatta, niin siitä vaan mutta minä en moiseen osallistu enkä salli oman ryhmäni osallistuvan.

Osaltani päätän tämän keskustelun tähän, olen sen verran vihainen että tulen muuten kohta kirjoittaneeksi jotain rumaa.
 
Kumpaankin noista kohdista sanon saman asian: meillä on käytössä aluepuolustus. Se tarkoittaa sitä, että sotaa käydään oman siviiliväestön, meidän kaikkien perheiden, kavereiden ja naapureiden, keskellä. Jos sinä haluat harrastaa siellä poltetun maan taktiikkaa -
Tietty väestö pitää evakuoida ensin ja poltetun maan taktiikkaa käytettäisiin lähinnä vetäytyessä aivan kuten myös viime sodissa.

joka ei muuten Suomen kokoisessa maassa tehoa, sillä vihollisen huoltoyhteyksille ei muutaman sadan kilometrin etäisyys tukialueelle ole mikään ongelma, Napoleon Venäjällä oli "hiukan" eri asia -
Meinasit sitten että sillat jätetään räjäyttämättä etenevän vihollisen edestä? Kyse on kokonaisuudesta, mitä enemmän vastapuoli joutuu käyttämään resursseja tai kärsii tappioita niin sitä parempi.

ja jättää sinne sulutteita jotka "valvotaan partioimalla", siis jätetään valvomatta, niin siitä vaan
Siinä vaiheessa myös kohde jota miinoite suojaa on jäänyt vihollisen haltuun ja miinoite ylipäätänsä menettää merkityksensä.

mutta minä en moiseen osallistu enkä salli oman ryhmäni osallistuvan.
Eipä tuo olekaan sissien hommia.

Lisäys: Sitäpaitsi selvästi merkityt ja vielä mielellään piikki- tai NATO-langalla ympäröidyt miinakentät ovat siviilien pienempiä murheita sodan jälkeen verrattuna räjähtämättömiin tytärpommeihin ja sirotemiinoihin.
 
Viimeksi muokattu:
Juu-u. Ei niitä sakaramiinoja ikinä tarkoitus ollutkaan käyttää muuhun kuin lähinnä telamiinojen suojana. Sisseillä on sitten omat temppunsa.

Latumiinoina. 2-3x sakaramiina sekä tupakka-askin levyinen ja 20 cm pitkä vanerilevy. Ei vaan taida vastasissit tulla suksilla enää...
 
Tämä täällä foorumilla tässä ketjussa esillä ollut ajatus itsekseen valvomatta metsässä lötköttävistä sulutteista oli... no jääköön edelleen sanomatta.


Vihollisen jyrän edessä miinoitteet on jätettävä. Tätä ei voi välttää muutoin, kuin luopumalla miinoista kokonaan. Tietysti miinoitetta valvotaan niin kauan kuin se on mahdollista.

Miinoitteiden suunnittelun tulisi olla aina ylempien esikuntien käsissä, jotta maastoon jääneet miinat eivät sotke tulevia suunnitelmia tai aiheuta turhia yllätyksiä.

Langalla laukaistavien tähysteisten miinojen varaan en paljoa laskisi puolustuksen tukena. Sopivat paremmin väijytyksiin.
 
Latumiinoina. 2-3x sakaramiina sekä tupakka-askin levyinen ja 20 cm pitkä vanerilevy. Ei vaan taida vastasissit tulla suksilla enää...

Kyllä hiihtäminen on ohjelmassa heilläkin, suksilla on sijansa talvella edelleen. Tuskin mitään isoja offensiiveja hiihtäen tehdään, mutta pirustako sitäkään tietää? Puolustajan joukkojen eristämiseen voidaan käyttää monia temppuja, jos niikseen tulee. Heko-siirretty joukko saa mukaansa helposti suksipaketin.

Aasiasta ja Afrikasta tutut "kylvetään miinoja helvetisti minne vaan" - operaatiot eivät ole juurikaan vaikuttaneet kulloistenkin sotien lopputuloksiin, noissa paikoissa ne ovat olleet silkkaa siviiliterroria, eräänlaista passiivista etnistä puhdistusta aktiivisen lisäksi, luotu tavallaan siviileihin miinakauhu, jotta vaihtavat asuinpaikkaa ja tulee näitä tyhjiä alueita, joissa ei sitten esim. vastustaja voi hyötyä varastoista jne. Ihan silkkaa perseilyä.
 
Aasiasta ja Afrikasta tutut "kylvetään miinoja helvetisti minne vaan" - operaatiot eivät ole juurikaan vaikuttaneet kulloistenkin sotien lopputuloksiin, noissa paikoissa ne ovat olleet silkkaa siviiliterroria, eräänlaista passiivista etnistä puhdistusta aktiivisen lisäksi, luotu tavallaan siviileihin miinakauhu, jotta vaihtavat asuinpaikkaa ja tulee näitä tyhjiä alueita, joissa ei sitten esim. vastustaja voi hyötyä varastoista jne. Ihan silkkaa perseilyä.

Kylläpäs taas vedettiin šikaanit suoraksi. Aasiata en tiedä mutta kyllä Afrikassa tällä miina touhulla on ollut ihan ratkaiseva vaikutus monessakin koitoksessa. Nimenomaan siihen, että ei ole kyetty saavuttamaan ratkaisua. On ollut mahdollisuus suoraan sotilaallisen ratkaisuun, mutta juuri runsas miinoittaminen on pakottanut turvautumaan ilmatilaan jonka hyödyntämiseen ei ole kalustoa ja homma hyytyy siihen. Vuosikymmen myöhemmin osapuolet marssivat (pakotetaan) neuvottelupöytään tasapuolisina juuri miinoitteen (siviiliuhrien) ansiosta selvästi heikompikin osapuoli saavuttaa "torjuntavoiton". Ja ensi vuonna taas jatketaan. jne jne.



On muuten aika sykähdyttävä jymähdys kun jv miina laukeaa Afrikan yössä salametsästäjän ansana, villieläimen laukaisemana tai salametsästäjän itsensä tallomana. Paikalliset käyttivät tästä ilmiöstä nimeä salama eli tapahtumassa oli jotain jumalista. Muun muassa tästä "taikausko" seikasta johtuen olen saanut kuulla perusteluja miinoittamiselle. TÖMPS! ja toiminta on seis siltä päivältä. Huomenna taas kukaan ei muista mitään ja homma uusiksi. Päivä kerrallan kun elellään. Siis toimii.
Vaikeahan se on sanoa mikä yksittäinen taiteluväline ratkaisee sodan kulloinkin. Kyllä Japani sodan olisi hävinnyt ilman ydinasettakin. Oliko siis ratkaiseva taisteluvälinen cal .30 fmj.No ei.



Ja vielä. Sodassa ei ole siviilejä eikä sääntöjä. Ei ainakaan siellä alhaalla.
 
Kylläpäs taas vedettiin šikaanit suoraksi. Aasiata en tiedä mutta kyllä Afrikassa tällä miina touhulla on ollut ihan ratkaiseva vaikutus monessakin koitoksessa. Nimenomaan siihen, että ei ole kyetty saavuttamaan ratkaisua. On ollut mahdollisuus suoraan sotilaallisen ratkaisuun, mutta juuri runsas miinoittaminen on pakottanut turvautumaan ilmatilaan jonka hyödyntämiseen ei ole kalustoa ja homma hyytyy siihen. Vuosikymmen myöhemmin osapuolet marssivat (pakotetaan) neuvottelupöytään tasapuolisina juuri miinoitteen (siviiliuhrien) ansiosta selvästi heikompikin osapuoli saavuttaa "torjuntavoiton". Ja ensi vuonna taas jatketaan. jne jne.



On muuten aika sykähdyttävä jymähdys kun jv miina laukeaa Afrikan yössä salametsästäjän ansana, villieläimen laukaisemana tai salametsästäjän itsensä tallomana. Paikalliset käyttivät tästä ilmiöstä nimeä salama eli tapahtumassa oli jotain jumalista. Muun muassa tästä "taikausko" seikasta johtuen olen saanut kuulla perusteluja miinoittamiselle. TÖMPS! ja toiminta on seis siltä päivältä. Huomenna taas kukaan ei muista mitään ja homma uusiksi. Päivä kerrallan kun elellään. Siis toimii.
Vaikeahan se on sanoa mikä yksittäinen taiteluväline ratkaisee sodan kulloinkin. Kyllä Japani sodan olisi hävinnyt ilman ydinasettakin. Oliko siis ratkaiseva taisteluvälinen cal .30 fmj.No ei.



Ja vielä. Sodassa ei ole siviilejä eikä sääntöjä. Ei ainakaan siellä alhaalla.

Olet ihan oikeassa: miinakylvöllä on "estetty" ratkaisujen syntyminen, mutta se on sitten ollut sitä puolin ja toisin. Ja afrikkalaisten miinakauhu on juurikin sitä, että siihen yhdistyy taikauskoa, liittymiä heikäläisiin uskontoihin ja en tiedä voisiko puhua fatalismistakin. Tuo mitä kirjoitat, että pam, ja sen päivän hommat on siinä, se on niin ihteään Afrikkaa kuin voi olla...ja huomenna show jatkuu. Kuka ymmärtäisi afrikkaa? Mitä tulee siviileihin ja sodankäyntiin, niin onhan se väkivaltainen manner. Chigeena kun tuntee elikot, niin ovathan jo nekin ravakampia ja hankalampia kuin suomalainen hirvi ja karhu. Vähän samaa sarjaa sitten ihmisetkin.
 
Rhodesia taisi kylvää miinakenttiä rajojensa suojaksi melko kiitettävällä tavalla, auttoiko lopputuloksen kannalta? Viivästytti kenties, mutta Mugabe ja Zimbabwe...
Ranska harrasti samaa Algerian suojaksi, - " -, mutta lähtö tuli.
Etelä-Afrikka ja Namibia/Angola...

Miinakenttiä on siis viljellyt se kehittyneempi ja ilmaylivoimainen osapuoli, mutta eipä tuo ole kuin viivästyttänyt sen omaa romahdusta.

Rommel oli melko etevä luomaan miinakenttiä ja valesellaisia, mutta jälleen ne toimivat vain hidasteina ennen lopullista romahdusta.

Miinoilla (henkilö-) on käyttönsä, mutta ellei niitä voida valvoa ja yhdistää niihin muuta tulenkäyttöä ovat ne vain hidaste. Sisseille ne voivat antaa sen riittävän hidasteen etumatkan ylläpitoon ja siksi alivoimaisen ei kannata niiden käyttöä, etenkään yksipuolisesti, lakkauttaa, mutta esteitä ne eivät ole.
 
En tiedä mennääkö öfftopiin, mutta joskus muistan lukeneeni, että Kurskin taistelun saksalaisosapuolen miinaanajotappiot olivat noin 15 prosenttia kokonaistappioista, mutta PA olikin ahkeroinut aika kiitettävästi jo ennakkovalmistelunsa kuntoon. Kun luin tuota kuvausta saksalaishyökkäyksestä, niin tuli vain mieleen, että isonkin hyökkäyksen kanavoiminen voi onnistua, kun etukäteisvalmistelut ovat kunnossa ja oikein tehty. Ja siinä puhutaan silloin massamaisista miinoituksista.

Sitten on vielä tämä miinakentän mahdollistama yksisuuntaisuus eli toiselle osapuolelle se kenttä voi olla este ja miinoittaja taas on voinut jättää "käytäviä", jotka suit sait nopeasti aukaisevat liikemahdollisuuden itselleen. Tällaisiakin Kurskissa kirjoitettiin olleen. Taisi tuossa lukemistossa olla kuvauskin siitä, että venäläispioneerit tulivat tankin kannella ja muutaman miinan raivaamisella aukeni väylää, josta kohta puski Sotkaa sitten saksalaissivustaan.

Miinoitteet on yksi asejärjestelmä monen joukossa, kuten tvälups kirjoitti, yksinään lähes hyödytön, osana ja oikein käytettynä sopivassa paikassa pirullinen ja halpa tapa sotia.

Kyllä yrjöä sen verran pitää kompata, että tuo hänen esittämänsä "taistelu Utön luodoilla" suorastaan huutaa luokseen myös passiivista miinoittamista.
 
Back
Top