Meillä suomalaisilla on jokin geeni, mikä aiheuttaa erillaisen kateuden mitä muilla. Kun sanon kivi, toisen mielestä se on aivan perseestä, että pitää sanoa kallio, ja kolmannen mielestä se on koivu.
Nytkin tässä ketjussa melkein, päästiin asiallisesti juttelemaan mielipiteistä, antaa avoimesti ehdotuksia ja keskustella niistä kuten aikuisten (joo-o suomalaistenkin) pitäisi tehdä. Sen sijaan me menemme utopia-osaston kolmanteen hyllyriviin ja sieltä kaivamme nuijasodan aikaiset kalsarit. Niitä hetken nuuhkittuamme, iskee meihin soturin geeni. Nyt minä ja vain minä olen oikeassa.
Ei kaikesta pidä olla samaa mieltä, mutta jos keskustelun taso on kaikessa kolmannen sivun jälkeen vittu-saatana-perkele-pippeli jne.jne. ollaan menossa suohon.
Se että PV ei tee sitä taikka tätä, ei tarkoita että asiaa ei voisi miettiä. Se että itse ei pidä asioista X ja Y ei tarkoita sitä että on pakko haastaa riitaa. Omat argumentit kannattaa mielellään tuoda, sillä siten voi vaikuttaa ja tehdä asiansa selväksi. Meillä jokaisella on aina oma mielipide asiaan, kuin asiaan, joskus on järkevää vaan olla sanomatta niitä.
Toki on myös meitä ja heitä jotka eivät ymmärrä vaan vaikka siitä kuuluisasta ratakiskosta väännetään esimerkki.
En tiedä sitten onko some vai mikä helvetti muuttaneet suomalaiset omituisiksi foorumiriehujiksi vai mitä hittoa...?
Itsellänikin on kovat jä välillä kärkevätkin mielipiteet, mutta en jaksa jauhaa jos asia menee jankkaamiseksi. Puhun yleensä kokemuksesta suomesta ja ulkomailta (paitsi tietysti armeijan jota kuulemma en olekkaan käynyt. Eivät vaan perkeleet suostu ottamaan natsoja takaisin)
Minulle MAAK ja MPK ovat aivan tuntemattomia asioita, kuulen niistä täällä ensi kertaa. Se että saisin mukavasti tietoa, ne väännetään heti negatiivisiksi asioiksi jota PV vihaa. Kylläpä me annetaan hyvä kuva sekä PV upseereista, aliupseereista että reserviläisistä.
Tottakai raha ratkaisee, mutta enpä oikein usko että 100% tai 60% kapiaisista vihaa, inhoaa taikka halveksuu MAAK/MPK:ssa pyöriviä ukkoja ja akkoja. Koko ajan annetaan vaan kuva että PV on vielä 30-luvulla ja siitä ollaan vielä ylpeitä.
Kuitenkin PV menee hyvään suuntaan, ehkä hitaasti, mutta varmasti. Tietyt asiat muuttuvat hitaasti, ja jotkut vielä hitaammin. Onko siis syy tappaa reserviläisten into ja halukkuus tehdä asioita. Pitääkö meidän murskata niiden halukkaiden itsetunto syystä X taikka Y. Olen aivan varma että PV on tiedostanut moniakin asioita mitkä ovat meidän ressuissa helvetin hyviä ja kovia. Kehutaan mielummin niitä.
Niin taikka näin. Kansalliskaartissa voisi olla ideaa omalla tavallaan. Ehkä esim. koulutusta kuten jenkeissä, eli siis ihan ammattikoulutusta. Sitten sitoudut riehumaan X aikaa kaartissa, käyttämään aikaasi siihen kysymättä vaimolta lupaa. Meillä on kadiksen ja rottiksen käyneitä ukkoja jotka ovat lähteneet intistä, syystä taikka toisesta. Siinä voisi olla hyvä voimavara ko. toiminnalle. Samalla saataisi ns. kadonnut taito takaisin.
Ei jaksa enempää kirjoittaa, toivotaan että edes yksi ymmärsi mitä mutisen.