Kuljetus- ja monitoimihelikopterit


Sehän kävi äkkiä! Ei edes olla vielä Natossa ja ollaan jo alasajamassa kansallista puolustusta. /s

Klikkiotsikon jälkeen jutun luettuani ihan mielenkiintoista tavaraa. Eli Ruotsin suunnitelmissa on hankkia lisää Black Hawkeja (Sea Hawkeja merikäyttöön?). Ainakin järjestelmä saadaan rukattua simppelimpään muotoon tuolla tavoin, tyyppikirjo supistuu.

Olisikohan Ruotsista saatavissa halpoja koptereita kannibalisaatioon? Meillä voisi olla käyttöä oman NH90-laivastomme ylläpitämiseksi...
 
Alkaa pikkuhiljaa olemaan meilläkin aika vaihtaa nuo pahamaineiset vispilät pois ettemme jää viimeisien käyttäjien joukkoon maksamaan kalliita päivityksiä ja ongelmien korjauksia itse.

Suomen NH-90 laivue tuskin on päässyt juuri 50% käytettävyyden yläpuolelle, vaikka siitä ei hiiskuta julkisuuteen. Tässä taitaa mennä pv:n avoimuuden raja, koska asia on nolo, kuten aikanaan kiistaa herättänyt hanke itsessään ilman suojauskoptereita. Hieno laite, mutta ei sotakelpoinen huollon tarpeen vuoksi ja varaosien puutteen takia.

Vaihtoehtoinen väline voisi olla erittäin luotettava Airbus H225M, jonka H215 ja AS332 versioista on pitkälti kokemuksia Rajalta. Olisi myös synergiaa huollossa ja kierrätystä voisi tehdä piloteillakin.
10 kpl noita koneita tilalle, jotka voidaan tarvittaessa aseistaa raketeilla, tykeillä tai konekivääripodeilla. Meritoimintaan voisi hankkia pari kpl, joissa sonobuoyt, pintatutka ja vaikka dippaava sonar suto-etsintään. 80% tavoitevalmiudella olisi keskimäärin 8 konetta saatavilla, joka ei paljon poikkea NH-90 määrästä. https://www.airbus.com/en/products-services/helicopters/military-helicopters/h225m

NH-90 voisi myydä pois, jos joku on niitä halukas ostamaan. Tuskin noin huonomaineista konetta toki ostetaan käytettynä, joten riisutaan ja romuksi.
 
Suuret Euroopan maat (Saksa, Ranska, Espanja, Italia) ovat lukittuneet NH90:een jo teollisuuspoliittisista syistä. Maksoi mitä maksoi. Tuskin käyttäjäyhteisö mihinkään häviää ainakaan seuraavaan pariinkymmeneen vuoteen.

Ongelmiahan NH90:n tielle on mahtunut. Nyt meillä kuitenkin on kaikki kopterit lentopalveluksessa, jokainen FOC-konfiguraatiossa. Muut maat ovat raportoineet hyviä kokemuksia NH90:stä todellisissa operaatioissa. Samanlaisia kriittisiä suorituskykypuutteita ei pitäisi olla kuin esim. Norjalla (ASW-varustuksen toimimattomuus), meillähän ne ovat kuljetushelikoptereita. Käytettävyys voisi olla parempi, mutta PV:n edustaja taisi joskus todeta, että korkeampaan ei edes pyritä, koska ei olisi rahaa lentää enemmän.

Suurin murheenkryyni lieneekin kustannukset. Pitkällä aikavälillä saattaisi tulla halvemmaksi dumpata nykyiset kopterit ja vaihtaa halvempien käyttökulujen kopterityyppiin. Mutta kun ne uudet kopterit maksavat pirusti ja NH90 on jo maksettu... joten pitkän aikaa saisi lentää uudella kalustolla ennen kuin ne ehkä maksaisivat itsensä takaisin.

Norjassa laskettiin halvemmaksi dumpata NH90-lautta ja ostaa Sea Hawkia tilalle. Mutta siinä on kaksi ongelmaa. Ensinnäkin norjalaiset laskevat koptereilla lennettävän vuositasolla reippaasti enemmän kuin säästölinjalla menevä Suomi on tähän saakka lentänyt. Heillä käyttökulut ovat siis selvästi merkityksellisempi asia hankintakustannukseen verrattuna. Toisekseen NH90:n käyttökulujen kehityksestä on lähinnä huonoja ja huonompia arvauksia. Tuleeko se alas, pysyykö jatkossakin nykytasolla vaiko kasvaako? Voisi olettaa, että kuluja pyrittäisiin laskemaan ja ne myös tulisivat alas ainakin jonkin verran, kuten esimerkiksi F-35:ssä.

KONEKÄÄNNÖS:
"The lifetime costs for NH90 are now set to be almost NOK 30 billion. crowns. By paying out of the contract and instead buying American Sikorsky Sea Hawk helicopters, we can save over 11 billion kroner, says Christian Tybring-Gjedde (Frp), member of the Standing Committee on Foreign Affairs and Defense in the Storting.

"The way the NH90 is flown today, with a shortage of spare parts and rectification of faults, each flight hour costs NOK 175,000. Sikorsky's Seahawk costs 34,000 per hour. NOK 11 billion is the gain, even though we have to spend NOK 7.2 billion on terminating the contract with NH Industries, Tybring-Gjedde told Aftenposten.

ALKUPERÄINEN:
– Levetidskostnadene for NH90 ligger nå an til å bli på nesten 30 mrd. kroner. Ved å betale seg ut av kontrakten og i stedet kjøpe amerikanske Sikorsky Sea Hawk-helikoptre kan vi spare over 11 milliarder kroner, sier Christian Tybring-Gjedde (Frp), medlem av utenriks- og forsvarskomiteen på Stortinget.

– Slik NH90 flys i dag, med mangel på reservedeler og utbedring av feil koster hver flytime 175.000 kroner. Sikorskys Seahawk koster 34.000 pr. time. 11 milliarder er gevinsten selv om vi må bruke 7,2 mrd. på å avslutte kontrakten med NH Industries, sier Tybring-Gjedde til Aftenposten.

 
Siinä meni se yhteispohjoismainen kopterihanke. No elihän se parikymmentä vuotta:LOL:

Onneksi Suomi on sentään tiiviisti mukana eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä NH90:n myötä! :cool:
 
Alkaa pikkuhiljaa olemaan meilläkin aika vaihtaa nuo pahamaineiset vispilät pois ettemme jää viimeisien käyttäjien joukkoon maksamaan kalliita päivityksiä ja ongelmien korjauksia itse.

Suomen NH-90 laivue tuskin on päässyt juuri 50% käytettävyyden yläpuolelle, vaikka siitä ei hiiskuta julkisuuteen. Tässä taitaa mennä pv:n avoimuuden raja, koska asia on nolo, kuten aikanaan kiistaa herättänyt hanke itsessään ilman suojauskoptereita. Hieno laite, mutta ei sotakelpoinen huollon tarpeen vuoksi ja varaosien puutteen takia.
...

Onko siis tilanne se että ei ole tietoa minkälaisissa ongelmissa PV on kopterien kanssa, mutta "vahva arvaus" on että on ongelmissa?
 
Vaihtoehtoinen väline voisi olla erittäin luotettava Airbus H225M, jonka H215 ja AS332 versioista on pitkälti kokemuksia Rajalta.
Luotettava ja luotetta. Kukaan ei noiden siviiliversioita enää hyväksy off-shore -sopimuksiin, kun liian monta meni mereen. Päävaihteisto oli ainakin yksi syyllinen, roottori irtosi lennossa.

Edit:
2016 päävaihteiston hajoaminen:
Myös kohta Afternath kannattaa lukea.

2012 tapahtui vastaava edellisen kerran ja vaihteiston piti olla korjattu sen jälkeen kaikkiin koneisiin.
 
Viimeksi muokattu:
Luotettava ja luotetta. Kukaan ei noiden siviiliversioita enää hyväksy off-shore -sopimuksiin, kun liian monta meni mereen. Päävaihteisto oli ainakin yksi syyllinen, roottori irtosi lennossa.

:eek:

Siinä ei paljoa auta kuolleen miehen käyrä, kun roottori irtoaa...
 
Luotettava ja luotetta. Kukaan ei noiden siviiliversioita enää hyväksy off-shore -sopimuksiin, kun liian monta meni mereen. Päävaihteisto oli ainakin yksi syyllinen, roottori irtosi lennossa.

Edit:
2016 päävaihteiston hajoaminen:
Myös kohta Afternath kannattaa lukea.

2012 tapahtui vastaava edellisen kerran ja vaihteiston piti olla korjattu sen jälkeen kaikkiin koneisiin.
Ikäviä juttuja. Tosin Cougar / Super Pumaa on valmistettu yli 1000 konetta ja Pumaan on luottanut jo yli 30 vuotta Rajakin. Onnettomuustilastoja vertaillen ei Puma ole sen onnettomuusalttiimpi kuin muutkaan laajasti käytössä olevat sotilaskopterit. https://www.helis.com/database/accidents/?model=232

Jos taas vertaillaan NH-90 valmistusmääriin ja lentotunteihin niin aika vaikeaa on, koska NH-90 on tilattu n. 500 kpl ja valmistus on loppumassa. Nyt tilauksia jo perutaan ja määrä supistuu. Myöskään NH-90 lentotunnit eivät ole lähelläkään Super Puman laivaston käyttötunteja. Esimerkkinä Uuden-Seelannin RNZAF kopteri saavutti 10 vuoden aikana 2000 lentotuntia eli karkeasti vain 200 h/ vuodessa! https://www.helis.com/database/news/nh90-2000-flight-hours-nz/?noamp=1

Kivaltahan se näyttää kun ei ole kuin 5 onnettomuutta konetyypillä, mutta eihän niitä kerrykkään kun ei voida lentää! Jokainen voinee kuvitella että paljonko piloteille saadaan niitä vuotuisia tunteja tuolla konetyypillä. Vaihtoehtona on sitten simulaattori tai pitää pilottimäärä pienenä, mutta ne molemmat ovat huonoja kompromisseja. Lentämään oppii lentämällä niitä oikeita keikkoja.
 
Onko siis tilanne se että ei ole tietoa minkälaisissa ongelmissa PV on kopterien kanssa, mutta "vahva arvaus" on että on ongelmissa?
Viimeisin googlattava uutinen löytyy vuodelta 2017: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005056488.html

Uudempaa tietoa ei ole, mutta ottaen huomioon aikaisemmat tiedot ja nyt Norjan, Australian ja Ruotsin luopuminen konetyypistä reilusti ennen sen käyttöiän loppumista ovat huolestuttavia. Suomen kannalta viimeisimmän uutisen perusteella käyttökulut olivat reippaassa nousussa, vaikka niiden pitäisi laskea kaiken järjen mukaan. Kallis hankinta se oli muillekin maille, mutta jos käyttökulut ovat huikeat ja ylläpito työlästä, eikä operointitavoitteita saavuteta edes yli 10 vuodessa niin aika paska tuote on. F-35 osalta oli oma Vio dolorosa, mutta kovalla työllä ja rahalla hanke on saatu paljon kannattavammaksi. Airbus ei tähän juuri tunnu panostavan.

Nyt kun yhä on yhä vähemmän käyttäjiä, tarkoittaa se samalla perusteella sitä että Airbus kuppaa kuluja konetta käyttäviltä yhä enemmän kun ei ole yhtä suurta käyttäjämäärää jäljellä. Käyttökulut tulevat siis olemaan todennäköisesti tähtitieteelliset loppuaikana ja maavoimilla ei ole varaa lentää sitäkään vähää mitä nyt. Onko tämä se tavoitetila?
 
Ikäviä juttuja. Tosin Cougar / Super Pumaa on valmistettu yli 1000 konetta ja Pumaan on luottanut jo yli 30 vuotta Rajakin. Onnettomuustilastoja vertaillen ei Puma ole sen onnettomuusalttiimpi kuin muutkaan laajasti käytössä olevat sotilaskopterit. https://www.helis.com/database/accidents/?model=232

Jos taas vertaillaan NH-90 valmistusmääriin ja lentotunteihin niin aika vaikeaa on, koska NH-90 on tilattu n. 500 kpl ja valmistus on loppumassa. Nyt tilauksia jo perutaan ja määrä supistuu. Myöskään NH-90 lentotunnit eivät ole lähelläkään Super Puman laivaston käyttötunteja. Esimerkkinä Uuden-Seelannin RNZAF kopteri saavutti 10 vuoden aikana 2000 lentotuntia eli karkeasti vain 200 h/ vuodessa! https://www.helis.com/database/news/nh90-2000-flight-hours-nz/?noamp=1

Kivaltahan se näyttää kun ei ole kuin 5 onnettomuutta konetyypillä, mutta eihän niitä kerrykkään kun ei voida lentää! Jokainen voinee kuvitella että paljonko piloteille saadaan niitä vuotuisia tunteja tuolla konetyypillä. Vaihtoehtona on sitten simulaattori tai pitää pilottimäärä pienenä, mutta ne molemmat ovat huonoja kompromisseja. Lentämään oppii lentämällä niitä oikeita keikkoja.
Tilastollisesti olet täysin oikeassa ja ei SuperPuma tilastollisesti ole erityisen herkkä tippumaan. Kuitenkin nuo pari onnettomuutta, jotka johtuivat ilmeisesti suunnittelu ja/tai valmistusvirheistä ja aiheuttivat harvinaisen äkillisen ja täysin pelastettamattomissa olevan tilanteen, ovat tuhonneen konetyypin maineen luotettavana kopterina. Siksi monesta saattaa kuulostaa hassulta, kun sitä kehutaan erittäin luotettavaksi.
 
Alkaa pikkuhiljaa olemaan meilläkin aika vaihtaa nuo pahamaineiset vispilät pois ettemme jää viimeisien käyttäjien joukkoon maksamaan kalliita päivityksiä ja ongelmien korjauksia itse.

Suomen NH-90 laivue tuskin on päässyt juuri 50% käytettävyyden yläpuolelle, vaikka siitä ei hiiskuta julkisuuteen. Tässä taitaa mennä pv:n avoimuuden raja, koska asia on nolo, kuten aikanaan kiistaa herättänyt hanke itsessään ilman suojauskoptereita. Hieno laite, mutta ei sotakelpoinen huollon tarpeen vuoksi ja varaosien puutteen takia.

Vaihtoehtoinen väline voisi olla erittäin luotettava Airbus H225M, jonka H215 ja AS332 versioista on pitkälti kokemuksia Rajalta. Olisi myös synergiaa huollossa ja kierrätystä voisi tehdä piloteillakin.
10 kpl noita koneita tilalle, jotka voidaan tarvittaessa aseistaa raketeilla, tykeillä tai konekivääripodeilla. Meritoimintaan voisi hankkia pari kpl, joissa sonobuoyt, pintatutka ja vaikka dippaava sonar suto-etsintään. 80% tavoitevalmiudella olisi keskimäärin 8 konetta saatavilla, joka ei paljon poikkea NH-90 määrästä. https://www.airbus.com/en/products-services/helicopters/military-helicopters/h225m

NH-90 voisi myydä pois, jos joku on niitä halukas ostamaan. Tuskin noin huonomaineista konetta toki ostetaan käytettynä, joten riisutaan ja romuksi.
AS332:ssa tosin on vain puolikas MEDEVAC-kyky verrattuna NH90:een, eli siis 6 paaripotilasta vs. 12 NH90:ssä (ainakin jos ilmoitettuja lukuja on uskominen). NH90:n hankinnassa aikanaan edellytyksenä pidettyä takaramppia ei myöskään ole missään H225-malleissa (tosin ei ole juuri missään muussakaan).
 
AS332:ssa tosin on vain puolikas MEDEVAC-kyky verrattuna NH90:een, eli siis 6 paaripotilasta vs. 12 NH90:ssä (ainakin jos ilmoitettuja lukuja on uskominen). NH90:n hankinnassa aikanaan edellytyksenä pidettyä takaramppia ei myöskään ole missään H225-malleissa (tosin ei ole juuri missään muussakaan).
Aivan. Nuo ominaisuudet sitten täyttyvät AW 101 vispilässä, joka oli aikanaan vertailussakin suomen hankinnassa. Peräramppi, paaripaikkoja 16 kpl ja 25 sotilasta laskukestävillä istuimilla.
https://helicopters.leonardo.com/en/products/aw101

Näin tämän koneen Lappeenrannan Airshowssa 1999 ja helikopteri oli erittäin liikehtimiskykyinen kun ottaa huomioon sen koon ja painon. Kuunaan en ole nähnyt vastaavaa noissa ilmailunäytöksissä.
 
Eli ainakin Australia, Norja ja Ruotsi ovat luopumassa suhteellisen uusista NH90 koptereista? Ja kaikki todennäköisesti hankkivat Black Hawkeja tilalle.

Ei ihan nappiin ole tämä NH90 projekti mennyt...
 
Tilastollisesti olet täysin oikeassa ja ei SuperPuma tilastollisesti ole erityisen herkkä tippumaan. Kuitenkin nuo pari onnettomuutta, jotka johtuivat ilmeisesti suunnittelu ja/tai valmistusvirheistä ja aiheuttivat harvinaisen äkillisen ja täysin pelastettamattomissa olevan tilanteen, ovat tuhonneen konetyypin maineen luotettavana kopterina. Siksi monesta saattaa kuulostaa hassulta, kun sitä kehutaan erittäin luotettavaksi.

Eipä tule mieleen kopterityyppiä, jonka silloin voisi sanoa olevan luotettavan maineessa? Samanlainen krapula oli Sikorskylläkin (Copterline 2005), Hueytä ajettiin tonttiin jo Vietnamissa tuhatmäärin, flygbananien vintturit porsivat pelastustöissä... Vaikkapa 737:n luulisi sitten olevan jo katastrofaalisen epäluotettavan maineessa, kun sen sukupolvet ovat ryvettyneet suunnitteluvirheskandaaleissa ainakin kahdesti:

https://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_737_MAX_groundings

Tästä huolimatta lentoyhtiöt tilaavat konetyyppiä. Myös 747:ssä oli kaksi merkittävää suunnitteluvikaa, tosin toiselta pelasti koneeseen (ehkä vähän olosuhteiden pakosta) suunniteltu redundanssi. DC-10:ssä niitä oli niinikään ainakin kaksi.

Lukujen valossa 737 joutuu kuolemaan johtavaan onnettomuuteen 0,24 kertaa per miljoona lentoa (kaikki mallit; sukupolvet järjestyksessä 0,62; 0,15; 0,07; 3,08!). 747 orkkis taas 1,02, kun 747-400 0,06 kertaa. DC-10 0,64. Tilastoja voi toki lukea miten haluaa, koska erityisesti 1970-luvulla meno oli hurjaa ja koneita tuhottiin vallan mielikuvituksellisillakin tavoilla, joissa tekniikalla ei ollut käytännössä osaa eikä arpaa. Tästä ottaisin esimerkiksi 7474-400:n, sitä on valmistettu 694 kpl eli tilastollisesti edustava määrä, siinä suunnittleuviat oli jo korjattu, ja sitä on operoitu huomattavasti sivistyneemmällä aikakaudella 90-luvusta eteenpäin. Sen joutuminen fataaliin onnettomuuteen on todennäköisyydeltään aika tarkkaan lottovoiton luokkaa, joten sitä varmaan voisi sanoa luotettavan maineessa olevaksi?

Super Puman ja Black Hawkin (tietääkseni käyttää pitkälti samaa roottorijärjestelmää ja voimansiirtoa kuin S-76) eduksi on tässä tarkastelussa siis todettava niin suuri valmistusmäärä kuin pitkä elinkaari, jonka aikana erilaiset sangen piilevätkin suunnitteluviat ehtivät tulla ilmi; Super Puma ehti lentää 34 vuotta ennen vian esiintymistä. Kun kyseessä oli väsymismurtuma, ja vasta 7 vuotta vanhassa kopterissa, mun sierain nuuhkaisisi ensimmäisenä valmistusvian; jos kyseessä olisi nimenomaan suunnitteluvika, joka tuppaa ilmenemään näin pian, olisi koneita tullut todennäköisesti sen vuoksi tonttiin paljon enemmän, paljon aiemmin.

Onnettomuusraportin yhteenveto on tässä, mihin tutustun tarkemmin joskus paremmalla ajalla.
 
Ikäviä juttuja. Tosin Cougar / Super Pumaa on valmistettu yli 1000 konetta ja Pumaan on luottanut jo yli 30 vuotta Rajakin. Onnettomuustilastoja vertaillen ei Puma ole sen onnettomuusalttiimpi kuin muutkaan laajasti käytössä olevat sotilaskopterit. https://www.helis.com/database/accidents/?model=232.
Cougarissa ongelmia on aiheuttanut vaihteisto, mikä oli uudelleen suunniteltu ja eri kuin Pumassa. Muuten konetyyppi on kai ollut melko luotettava, H215/Puma on vieläkin tuotannossa Romaniassa. Siellä on tehty aika luovia versiota:
romanian-helicopter-iar-puma-military-polygon-galati-romania-may-exercise-platinum-eagle-galati-romania-may-82346524.jpg
 
Vaikkapa 737:n luulisi sitten olevan jo katastrofaalisen epäluotettavan maineessa, kun sen sukupolvet ovat ryvettyneet suunnitteluvirheskandaaleissa ainakin kahdesti:
https://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_737_MAX_groundings

Tästä huolimatta lentoyhtiöt tilaavat konetyyppiä.
Tässäpä se ero H225:een, se ei enää kelpaa matkustajakäyttöön, ei sitä enää tilata ja sitä on aktiivisesti korvattu muilla tyypeillä. Maine on kumma juttu. En itsekään tarkkaan ole perehtynyt, mistä kaikesta Super Puman huono maine johtuu, mutta kyllä näitä onnettomuuksia löytyy:

Kuten Gekados jo toikin esiin H225:ssä (käyttöönotto 2004) on uusi vaihteisto. Mutta kyllä vahna AS332 Super Pumakin ehti saada huonoa mainetta vaihteistostaan, ainakin 1997 meni kopteri mereen vaihteiston hajottua:
 
Tässäpä se ero H225:een, se ei enää kelpaa matkustajakäyttöön, ei sitä enää tilata ja sitä on aktiivisesti korvattu muilla tyypeillä. Maine on kumma juttu. En itsekään tarkkaan ole perehtynyt, mistä kaikesta Super Puman huono maine johtuu, mutta kyllä näitä onnettomuuksia löytyy:

Kuten Gekados jo toikin esiin H225:ssä (käyttöönotto 2004) on uusi vaihteisto. Mutta kyllä vahna AS332 Super Pumakin ehti saada huonoa mainetta vaihteistostaan, ainakin 1997 meni kopteri mereen vaihteiston hajottua:
Onko vastaava maine sitten vaikkapa Sikorsky S-76:llä?
 
Back
Top