Kuljetus- ja monitoimihelikopterit

Noh, hoitui pienemmälläkin kopterilla siis? Ehkä jopa paremmin, koska usella kopterilla voidaan pudottaa vettä laajemmalle alalle.

Venäjällä Avialesohrana sitten pudottaa Mi-26:lla 20 tonnin vesilasteja kerralla. Se on jo omaa luokkaansa.
Enpä muuten tiedä, kumpi voi viedä isomman lastin, raja vai pv.
NH90 käyttää Bambi säkkiä EDIT ja noitahan on sit 300l-9000l.....
 
1/20... Siinäpä oiva lisä meripelastukseen RVL:n koptereiden lisäksi.
Miehistöjen pitäminen päivystyksessä laajemmin on kallista ja se ei ole mahdollista muutoin kuin pitämällä porukka töissä. Työaikalaki koskee ymmärtääkseni myös Puolustusvoimien henkilöstöä.

Edes Rajahekoista ei ole välittömässä valmiudessa kaikki 4 Super Puma konetta miehistöineen samoista syistä.
 
Miehistöjen pitäminen päivystyksessä laajemmin on kallista ja se ei ole mahdollista muutoin kuin pitämällä porukka töissä. Työaikalaki koskee ymmärtääkseni myös Puolustusvoimien henkilöstöä.

Edes Rajahekoista ei ole välittömässä valmiudessa kaikki 4 Super Puma konetta miehistöineen samoista syistä.
Puolustusvoimien työaikamääräykset ovat 1970-luvulta. Puolustusvoimissa ei noudateta työaikalakia sotilaiden osalta.

 
Viimeksi muokattu:
Black Hawk olisi varmasti ollut edullisempi operoida ja luotettavampi, mutta myös isomman konemäärän ylläpito syö enemmän miehistöjä. Vaihtoehtoisesti kuljetuskapasiteetista oltaisiin jouduttu tinkimään (mitä vastaan en kyllä ole, koptereita on Suomella joka tapauksessa niin vähän, että ilmakuljetteisista pataljoonista, prikaateista nyt puhumattakaan, on turha haaveilla ja ne hat-hat-ukkelssit kyllä olisivat kulkeneet 20 Black Hawkillakin). Cougar olisi myös ollut NH:ta luotettavampi, mutten mene takuuseen olisiko se ollut halvempi operoida. Hieman ehkä, onhan se kuitenkin yleinen kopteri (eli osien saatavuus ja hinta lienevät hyviä) ja vieläpä kehitysmaissa, mikä indikoi että ainakin kohtuulliset niiden on oltava.

Kahden (tai siis kokonaisuudessaan kolmen) kopterityypin käyttö Suomen tarpeisiin ja konemäärään nähden kuulostaa kalliilta ratkaisulta, enkä oikein näe tarvetta jollekin muutamalle Stallionille. Kriittisiä ohjustoimituksia saataisiin niillä keskiraskaillakin koptereilla, samaten niitä tulenjohtajia ja ohjusryhmiä. Black Hawkin tapauksessa jälkimmäisiä ei ehkä tarvitsisi edes kuljettaa kopterilla, vaan se voisi itse ampua Hellfirejä.

Se mitä tässä tilanteessa voidaan meikästä kopterilaivastolle enää tehdä kohtuuden rajoissa, olisi ehkä pikkuhiljaa aseistaa MD500:t tai korvata ne tulevaisuudessa 530 Defenderillä. Kiusa se on se pienikin kiusa, jo mahdollisuus pst-helikopterista pakottaa kuitenkin opponentin varautumaan panssari-ilmatorjunnan käyttöön ja sitoo resursseja. Samasta syystä olen ottanut tiedon varuskuntiin hajautetuista Leopard-joukkueista lämpimästi vastaan, se pakottaa opponentin varautumaan kohtaamaan tst-panssarivaunuja ja se jos mikä syö niitä resursseja. Tämä oli oikeastaan ainoa hyväksymäni argumentti T-72-lautan säilyttämisen puolesta, se olisi tehnyt BTR-prikaatien liikkumisesta pohjoisessa hyvin vaarallista. Onneksi tähän tarkoitukseen on nykyään vanhempia Leopardeja.

Olen myös varovaisesti myönteinen Ruotsin meri-NH90:n hankinnasta, mutta se diili pitää kyllä punnita kultavaa'alla. Jos saadaan tarkoituksenmukaista ASW-kopteria, joilla ei ole enemmän vikoja kuin omilla NH90:llä, se on OK. Muuten ei kiitos.

Ihan kuin meritoimintajutut eivät olisi tarpeeksi vaikeita muutoinkin, Ruotsin koptereissa on vielä niiden omat systeemit.

killing the HKP 14F with its Saab-designed and built tactical mission system (including domestic sonar) will prove politically difficult.


Frisk spekuloi, että jos siirtyvät Sea Hawkeihin, niin saattavat siirtää nuo systeemit niihin. Tai sitten ottaa Sea Hawkit palvelukseen sellaisenaan. Kumpikaan ei ole Suomelle ihannetilanne. Jos Ruotsi luopuu koko systeemistä, niin sitten ollaan yksin uniikki lumihiutale -avioniikan kanssa. Jos Ruotsi taas kierrättää avioniikkatsydeemit Sea Hawkeihin ja luopuu NH90-rungoista, niin joudutaan ostamaan runkoihin uudet systeemit joko Saabilta tai NH Industriesilta.

Mielestäni torpedo-kyvykkyys on myös olennainen kysymys. Ruotsin nykyisissä koptereissa ei sitä ole, tosin TP47:n sovittamista on kaavailtu tällä vuosikymmenellä suoritettavaksi. Useimmilla NH90-käyttäjillä torpedo taas on MU90. Mitä lie maksaisi TP47:n sovittaminen? Varmaan Suomelle liikaa...

Meritoimintakoptereiksihan on foorumilla aiemmin ehdotettu Belgian 4 kpl TTH, joista maa on mahdollisesti luopumassa. Ne pitäisi tosin modifioida meritoimintakonfiguraatioon ennen käyttöönottoa. Toinen vaihtoehto olisi se Australian valtava MRH90-lautta, josta ovat luopumassa. Siitä saisi haluttaessa maavoimillekin lisäkoptereita, jos siis oletetaan, että "halvat" kopterit hankkia ja "kalliit" käyttää on järkevä hankinta. Ehkä meikäläisillä, pienemmillä tuntimäärillä voisi toimiakin?
 
Olettaisin, ettei Suomesta lopu aivan heti lentohaluiset ja -kykyiset. Kustannukset on sitten toinen juttu, mutta kyllä kai esim. Ruotsin Blackhawk- ja NH90-fliittien välille syntyi melkoinen kuilu, vaikka huomioisi eron kuljetuskapasiteetissa.
Halu lentää koptereilla ei ole ongelma. Kyky kouluttaa nuo lentäjät ja kohdentaa tarkoitukseenvirkoja saattaa sitten jo ollakin.
 
Halu lentää koptereilla ei ole ongelma. Kyky kouluttaa nuo lentäjät ja kohdentaa tarkoitukseenvirkoja saattaa sitten jo ollakin.

Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta kaipa järjestelmä saadaan muotoiltua haluttuun muotoon ajan kanssa. Muutoinhan minkään puolustushaaran tai aselajin lihottaminen ei onnistuisi. Eivätkä kopterit sentään ilmaantuisi yks kak yllättäen, toisin kuin pääministerin aamiainen.

Plus voihan sitä väläyttää ajatusta reserviläisistäkin. Lento-RUK:n jälkeen ulos porteista, ylös kadikseen tai vuodeksi sopimussotilaaksi kopterikoulutukseen? Esim. US Army tuottaa operatiivisiin tehtäviin käytettävissä olevan kopteripilotin n. vuodessa tukan ajelemisesta siiliksi, joten siinä suhteessa yhteensä kaksi vuotta koulutusta olisi jo melkein luksusta. (No, tulihan niillä kieltämättä koptereita tonttiin Vietnamissa, kun koulutus oli vain yhdeksän kuukautta.)
 
Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta kaipa järjestelmä saadaan muotoiltua haluttuun muotoon ajan kanssa. Muutoinhan minkään puolustushaaran tai aselajin lihottaminen ei onnistuisi. Eivätkä kopterit sentään ilmaantuisi yks kak yllättäen, toisin kuin pääministerin aamiainen.

Plus voihan sitä väläyttää ajatusta reserviläisistäkin. Lento-RUK:n jälkeen ulos porteista, ylös kadikseen tai vuodeksi sopimussotilaaksi kopterikoulutukseen? Esim. US Army tuottaa operatiivisiin tehtäviin käytettävissä olevan kopteripilotin n. vuodessa tukan ajelemisesta siiliksi, joten siinä suhteessa yhteensä kaksi vuotta koulutusta olisi jo melkein luksusta. (No, tulihan niillä kieltämättä koptereita tonttiin Vietnamissa, kun koulutus oli vain yhdeksän kuukautta.)
Kopteripuoltahan kasvatettiin jo NH-kierroksella reippaasti. Kysymys on tietysti lopulta siitä minkä muun toiminnon kustannuksella kasvu tapahtuu. Virkoja ei kuitenkaan tule lisää.

Syystä tai toisesta lentäjien kevytkoulutuksiin ei ole haluttu mennä. Pikemminkin päinvastoin. Mitään kertakaikkista estettä sille ei varmaan olisi mutta halu pitäisi löytyä.
 
Rajan puolella meripelastuskopterin päivystyskelpoisen päällikön kouluttaminen kestää lähteestä riippuen 8-10 vuotta.
Uskoisin taktisen sotilaslentämisen matalalla olevan myös sen verran vaativaa, että vuoden tai kahden koulutuksella ei sellaiseen kelpuutusta saa.
 
Ansiolentäjän koulutus siviilissä kestää n. 1,5 vuotta ja se ei sisällä mittari-, monimoottori- tai moniohjaajakoulutusta. Se ei myöskään luo osaamista paikasta A paikkaan B lentämistä vaativampiin hommiin. PV:ssä on sitten aika monta muutakin asiaa osattavana sotavalmiilla kuskilla, myös kopterin ulkopuolella. Tällä hetkellä kaikki ohjaajat suorittavat myös maisterin akateemiset opinnot. Lento RUK + 3 vuotta valmistutaan luutnantiksi ja siitä koulutus vielä jatkuu pitkään.

Vietnamissa homma hoidettiin nopeammin. 20-vuotiaat olivat jo veteraaneja ja reservissä kotona. Siellä annettiin peruskoulutus ja heitettiin kakkoskuskisi sotaan. Silloin ei vielä lennetty nykyaikaiseilla monen ohjaajan menetelmillä, ykköskuski vastasi kaikesta lennolla ja käskytti kakkosta. Vietnam sitten opetti loput uusille kuskeille. Turvallisuustaso (taistelujen ulkopuolella) ei tietysti vastannut nykyajan vaatimuksia silloisilla menetelmillä ja koulutuksella.

Aiheesta kiinnostuneille suosittelen:


https://www.amazon.com/Snake-Pilot-Flying-Helicopter-Vietnam/dp/1574886118 (suom. Cobra-pilotti)
 
Rajalla valmistuva kandi saa vakiviran ja pystyy halutessaan toimimaan lentäjän tehtävässä eläköitymiseen saakka. Maisterin tutkintoa vaativia esimies- ja asiantuntijatehtäviä vartiolentolaivueessa on vain kourallinen. PV:ssä valmistuva kandi saa 10 + 5 v. viran ja vakivirka edellyttää (lentäjiltä) maisterikoulutusta. Kaikki lentäjät ainakin Ilmavoimissa etenevät urallaan muihin kuin ohjaajatehtäviin ja näissä tehtävissä vaaditaan maisterikoulutusta.

Itse uskon, että aliupseerit olisivat päteviä ilma-aluksen päälliköitä ja osa muissa kuin ohjaajatehtävässä palvelevista lentäjäkoulutetuista upseereista olisi helposti korvattavissa muun koulutustaustan omaavilla upseereilla. Ei tällainen järjestely kuitenkaan välttämättä kokonaisuutena olisi nykyistä parempi.
 
Miehistöjen pitäminen päivystyksessä laajemmin on kallista ja se ei ole mahdollista muutoin kuin pitämällä porukka töissä. Työaikalaki koskee ymmärtääkseni myös Puolustusvoimien henkilöstöä.

Edes Rajahekoista ei ole välittömässä valmiudessa kaikki 4 Super Puma konetta miehistöineen samoista syistä.
Lentopostin jutussa taisi olla maininta että käytettävissä on aina kolme kopteria mutta usein neljä. Valmiudessa olo vaatii sitten tietysti paljon muutakin kuin sen että kopteri on käytettävissä.

Tätäkin taustaa vasten on hyvä olla PV:n koptereita varalla jos tarvitaan lisää voimaa. Paikasta riippuen nämä voivat olla paikalla nopeammin kuin rajan kolmas ja mahdollinen neljäs kopteri.
 
Jostain kumman syystä rajalla lentäjät ovat pääasiassa kandeja eikä heillä ole intoa maisteriopintoihin.
Taisi kokonaisuutena olla iso virhe aikoinaan harmonisoida lentäminen upseerien tehtäväksi.
Tätä olen itsekin joskus ihmetellyt. Miksei voisi olla porukkaa joka ”vain lentää”. Onko lentämistä loppupeleissä kuitenkin niin vähän, että porukka olisi tyhjäkäynnillä? Vai onko niin että hävittäjäkoneen käsittely vaatii joka tapauksessa sen tasoisia opintoja ja osaamista että kandisetti menee siinä samalla?

Ylikouluttaminen on aina resurssien tuhlaamista. Toivottavasti firmassa ei sorruta siihen ainakaan minkään ammattiryhmien välisen nokkimisen takia.
 
Lentopostin jutussa taisi olla maininta että käytettävissä on aina kolme kopteria mutta usein neljä. Valmiudessa olo vaatii sitten tietysti paljon muutakin kuin sen että kopteri on käytettävissä.

Tätäkin taustaa vasten on hyvä olla PV:n koptereita varalla jos tarvitaan lisää voimaa. Paikasta riippuen nämä voivat olla paikalla nopeammin kuin rajan kolmas ja mahdollinen neljäs kopteri.
Onko valmiushelikopterin lähtövalmius parantunut Estonian ajoista? Silloinhan valmiushelikopteri saatiin ilmaan 55min hälytyksestä.
 
Tuskin, eiköhän silloin niin kuin nykyäänkin yöllä päivystetä kotoa käsin. Suuremman valmiuden hyödyt eivät ole suhteessa kustannusten ja henkilöstöresurssiin tarpeen kasvun kanssa. Vastaa myös käytäntöjä ulkomailla.
 
Tuskin, eiköhän silloin niin kuin nykyäänkin yöllä päivystetä kotoa käsin. Suuremman valmiuden hyödyt eivät ole suhteessa kustannusten ja henkilöstöresurssiin tarpeen kasvun kanssa. Vastaa myös käytäntöjä ulkomailla.
Ilmavoimat tuntuvat päivystävän melko paljon muualla, kuin Rovaniemellä tai Rissalassa.
Maavoimat määrittelevät tuon hekojen päivystyksen eivät aina ole Utissa.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Lentopostin jutussa taisi olla maininta että käytettävissä on aina kolme kopteria mutta usein neljä. Valmiudessa olo vaatii sitten tietysti paljon muutakin kuin sen että kopteri on käytettävissä.

Tätäkin taustaa vasten on hyvä olla PV:n koptereita varalla jos tarvitaan lisää voimaa. Paikasta riippuen nämä voivat olla paikalla nopeammin kuin rajan kolmas ja mahdollinen neljäs kopteri.
Käytettävissä kyllä, mutta lähtöaika on tuntematon. Aikaa on kulunut paljon siitä kun viimeksi Utissa kävin ja asiasta taitoin peistä. Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa oli yhteistoimintaa, mutta lähtöaika jääköön ekalla heikolta mainitsematta. Varmuuden vuoksi.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Back
Top