Syy taisi olla yksinkertaisesti, että ei ole, ei saada, vaikka haluttaisiin. Nythän tulee kohta AW.
Maamiinojen korvaaminen uusilla aseilla
- Viestiketjun aloittaja Einomies1
- Aloitus PVM
Syy taisi olla yksinkertaisesti, että ei ole, ei saada, vaikka haluttaisiin. Nythän tulee kohta AW.
jos tosin eduskunta hyväksyi ehdotuksen äänin 110-47.
Shadowmon
Kenraali
En tiedä tapauksen taustoja saati kaikkia käänteitä, mutta Halosella ja Tuomiojalla oli iso rooli ajaa homma läpi. Ryhmäkurin allahan se eduskunta sitten tekee päätökset. Joskus asioista käydään kulisseissa kaupaa tyyliin äänestäkääpäs muut hallituspuolueet näin tai sitten tapahtuu asia X.
Kyllä minusta tässä on asian "pääpelureita" ihan aiheellista syyttää, eikä etsiä jokaisen (mahdollisesti) ryhmäkurin takia jaa-ääntä painaneen motiiveja.
rukkaskikka
Majuri
Viimeksi muokattu:
KymJP2K
Kenraali
Tätä Suomen globaali vastuu roskaa taas. SDP:tä ei voi enää äänestää tämän mentaliteetin takia.
Eivät ymmärrä niin kuin ei Hesarinkaan torvelot, että hinnan näistä viimekädessä maksaa tavallinen suomalainen nuori reservin mies. Hengellään. Siinä sitä on globaalia vastuuta. Tosin Tuomioja nyt on peittelemätön desantti joten en ymmärrä muutenkaan, että häntä äänestää kukaan.
Onnekseni en ole koskaan äänestänyt SDP:tä.
Viimeksi muokattu:
yrjö
Ylipäällikkö
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005514888.html
"Sotilasasiantuntijan mukaan Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta: ”Edes itänaapuri ei reagoisi”
Entisen suurlähettilään Pasi Patokallion kirjoitus rysäytti alkuviikosta käyntiin keskustelun Ottawan sopimuksesta. Sotilasasiantuntija sanoo, ettei miinoja voida korvata mitenkään. Sen sijaan puolustusvoimissa nykytilannetta pidetään hyvänä.
Jalkaväkimiinat kieltävä Ottawan sopimus nousi jälleen alkuviikosta päivänpolitiikkaan, kun entinen pitkäaikainen suurlähettiläs Pasi Patokallio suomi kovin sanoin Suomen päätöstä liittyä miinasopimukseen vuonna 2011.
Lisäksi perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari otti teemakseen ajaa Suomen eroa Ottawan sopimuksesta.
Miinat kieltävään sopimukseen liittymistä kritisoi voimakkaasti myös Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen entinen johtaja, eversti evp Heikki Hult. Hänen mielestään Suomi teki valtavan virheen tuhotessaan miinansa. Hän arvioi, ettei miinoja voi millään korvata todellisessa sotatilanteessa.
– Ei sellaisia välineitä ole olemassakaan, jotka vastaisivat jalkaväkimiinojen hyötyä maavoimien taistelussa. Maavoimien taistelussa jalkaväkimiinat ovat korvaamattomia, Hult täräyttää.
– Meidän maastomme on polveilevaa; osin peitteistä ja osin avointa. Sitä ei pystytä mitenkään valvomaan täydellisesti eikä tulta ulottamaan joka paikkaan.
”Miinat ovat tärkein osa jalkaväen taistelua”
Puolustustaistelussa miinoilla ohjataan vihollinen puolustajalle sopiviin maastokohtiin, Hult kuvailee. Hän lisää, että jalkaväkimiinoilla suojataan myös omat panssarimiinoitteet, jotta vihollinen ei pääse niitä purkamaan.
– Miinat ovat olennainen osa, itse asiassa tärkein osa jalkaväen taistelua.
Hult pitääkin Suomen päätöstä liittyä Ottawan sopimukseen oman puolustuksen kannalta historiallisen huonona. Miinat kieltävän päätöksen teki Jyrki Kataisen hallitus, joka äänesti Ottawan sopimuksen puolesta vuonna 2011. Erityisen voimakkaasti miinakieltoa ajoi silloinen presidentti Tarja Halonen ja Erkki Tuomiojan (sd) vetämä ulkoministeriö.
– Suomalaisia johdettiin harhaan. Meidän tilannetta ikään kuin verrattiin niihin maihin, joissa sotia käydään välittämättä kansainvälisistä sodan oikeussäännöistä ja joissa miinoja käytetään kontrolloimatta.
Hult sanoo, että Suomessa jalkaväkimiinat ovat rauhan aikana varastoituna. Sotatilanteessa ne sijoiteltaisiin maastoon tarkasti merkittyihin paikkoihin – joista ne voidaan tarvittaessa kerätä pois.
– Ottawan sopimus pyrkii estämään tilanteen, jossa miinoja on holtittomasti maastossa. Suomen kohdalla näin ei kuitenkaan olisi.
Hultin mielestä Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Hän arvioi, että mikään valtio ei siitä nostaisi äläkkää.
– Edes itänaapuri ei reagoisi päätökseen. Siellä vain luultavasti todettaisiin, että Suomi aikoo puolustautua.
Puolustustilanne nähdään hyvänä puolustusvoimissa
Puolustusvoimissa jalkaväkimiinojen jälkeistä aikaa ei nähdä yhtä synkästi. Operaatiopäällikkö, prikaatinkenraali Jari Kallio maavoimien esikunnasta sanoo, että Suomen puolustuskykyä on systemaattisesti rakennettu tietäen, ettei jalkaväkimiinoja voi käyttää.
– Puolustusvoimat sai päätöksen jälkeen noin 200 miljoonaa euroa lisärahaa, jolla puolustusta on vahvistettu.
Kallio sanoo, että jalkaväkimiinojen puute on pystytty ”varsin hyvin” korvaamaan. Hän pitää puheita puolustuskyvyn selvästä heikkenemisestä liioitteluna.
– Miinojen aiheuttamaa psykologista miinakauhua ei pystytä tietysti korvaamaan. Mutta uusien välineiden myötä vihollinen ei voi olla koskaan varma, etteikö hän paljastuisi meidän valvontalaitteisiin.
– Sotilaat pystyvät paikantamaan vihollisen ja kohdistamaan niihin tarvittavia voimakeinoja kauempaakin käsin.
Vaikka Suomi on iso maa ja rajat pitkiä, Kallio muistuttaa, että paikkoja, joissa pystytään liikkumaan autoilla tai muilla ajoneuvoilla, on huomattavasti vähemmän. Tällaisiin paikkoihin on hänen mukaansa olemassa riittävästi tiedusteluvälineistöä.
– Pystymme seuraamaan näitä alueita niin sanotusti livenä. Itse en näe puolustustilanteessamme mitään huolta.
Tuomioja vastasi kritiikkiin
Suomessa on tasaisin väliajoin kuultu kritiikkiä miinoista luopumisesta. Erkki Tuomioja on pitänyt kritiikkiä muun muassa ”kummallisena profiilin nostona”. Ilta-Sanomat kertoi Tuomiojan vastauksesta kritiikkiin keskiviikkona.
Myös presidentti Halonen on useaan kertaan puolustanut miinapäätöstä. Halonen sanoi vuosi sitten Helsingin Sanomissa, että jalkaväkimiinoista luopuminen ei häntä kaduta.
– Minä en päätöstä kadu. Olin tiiviisti yhteydessä armeijaan, kun ratkaisua tehtiin. Sain jopa haukut, että päätöstä ei tehty nopeammin.
– Tämän päätöksen ansiosta armeija on hankkinut modernimpia välineitä turvallisuutta parantamaan. Ja kun katsoo sotatekniikan nykyistä tasoa, käsitys, että miinoilla taataan turvallisuus, tuntuu hieman suppealta – kauniisti sanottuna, Halonen totesi HS:ssa noin vuosi sitten."
"Sotilasasiantuntijan mukaan Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta: ”Edes itänaapuri ei reagoisi”
Entisen suurlähettilään Pasi Patokallion kirjoitus rysäytti alkuviikosta käyntiin keskustelun Ottawan sopimuksesta. Sotilasasiantuntija sanoo, ettei miinoja voida korvata mitenkään. Sen sijaan puolustusvoimissa nykytilannetta pidetään hyvänä.
Jalkaväkimiinat kieltävä Ottawan sopimus nousi jälleen alkuviikosta päivänpolitiikkaan, kun entinen pitkäaikainen suurlähettiläs Pasi Patokallio suomi kovin sanoin Suomen päätöstä liittyä miinasopimukseen vuonna 2011.
Lisäksi perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari otti teemakseen ajaa Suomen eroa Ottawan sopimuksesta.
Miinat kieltävään sopimukseen liittymistä kritisoi voimakkaasti myös Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen entinen johtaja, eversti evp Heikki Hult. Hänen mielestään Suomi teki valtavan virheen tuhotessaan miinansa. Hän arvioi, ettei miinoja voi millään korvata todellisessa sotatilanteessa.
– Ei sellaisia välineitä ole olemassakaan, jotka vastaisivat jalkaväkimiinojen hyötyä maavoimien taistelussa. Maavoimien taistelussa jalkaväkimiinat ovat korvaamattomia, Hult täräyttää.
– Meidän maastomme on polveilevaa; osin peitteistä ja osin avointa. Sitä ei pystytä mitenkään valvomaan täydellisesti eikä tulta ulottamaan joka paikkaan.
”Miinat ovat tärkein osa jalkaväen taistelua”
Puolustustaistelussa miinoilla ohjataan vihollinen puolustajalle sopiviin maastokohtiin, Hult kuvailee. Hän lisää, että jalkaväkimiinoilla suojataan myös omat panssarimiinoitteet, jotta vihollinen ei pääse niitä purkamaan.
– Miinat ovat olennainen osa, itse asiassa tärkein osa jalkaväen taistelua.
Hult pitääkin Suomen päätöstä liittyä Ottawan sopimukseen oman puolustuksen kannalta historiallisen huonona. Miinat kieltävän päätöksen teki Jyrki Kataisen hallitus, joka äänesti Ottawan sopimuksen puolesta vuonna 2011. Erityisen voimakkaasti miinakieltoa ajoi silloinen presidentti Tarja Halonen ja Erkki Tuomiojan (sd) vetämä ulkoministeriö.
– Suomalaisia johdettiin harhaan. Meidän tilannetta ikään kuin verrattiin niihin maihin, joissa sotia käydään välittämättä kansainvälisistä sodan oikeussäännöistä ja joissa miinoja käytetään kontrolloimatta.
Hult sanoo, että Suomessa jalkaväkimiinat ovat rauhan aikana varastoituna. Sotatilanteessa ne sijoiteltaisiin maastoon tarkasti merkittyihin paikkoihin – joista ne voidaan tarvittaessa kerätä pois.
– Ottawan sopimus pyrkii estämään tilanteen, jossa miinoja on holtittomasti maastossa. Suomen kohdalla näin ei kuitenkaan olisi.
Hultin mielestä Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Hän arvioi, että mikään valtio ei siitä nostaisi äläkkää.
– Edes itänaapuri ei reagoisi päätökseen. Siellä vain luultavasti todettaisiin, että Suomi aikoo puolustautua.
Puolustustilanne nähdään hyvänä puolustusvoimissa
Puolustusvoimissa jalkaväkimiinojen jälkeistä aikaa ei nähdä yhtä synkästi. Operaatiopäällikkö, prikaatinkenraali Jari Kallio maavoimien esikunnasta sanoo, että Suomen puolustuskykyä on systemaattisesti rakennettu tietäen, ettei jalkaväkimiinoja voi käyttää.
– Puolustusvoimat sai päätöksen jälkeen noin 200 miljoonaa euroa lisärahaa, jolla puolustusta on vahvistettu.
Kallio sanoo, että jalkaväkimiinojen puute on pystytty ”varsin hyvin” korvaamaan. Hän pitää puheita puolustuskyvyn selvästä heikkenemisestä liioitteluna.
– Miinojen aiheuttamaa psykologista miinakauhua ei pystytä tietysti korvaamaan. Mutta uusien välineiden myötä vihollinen ei voi olla koskaan varma, etteikö hän paljastuisi meidän valvontalaitteisiin.
Miinojen aiheuttamaa psykologista miinakauhua ei pystytä tietysti korvaamaan.
Puolustusvoimat on hankkinut viime vuosina kauko-ohjattavia lennokkeja, uutta tulenjohtovälineistöä ja muun muassa maalinpaikannuslaitteita, joilla vihollisia pystytään paikantamaan etäältä.– Sotilaat pystyvät paikantamaan vihollisen ja kohdistamaan niihin tarvittavia voimakeinoja kauempaakin käsin.
Vaikka Suomi on iso maa ja rajat pitkiä, Kallio muistuttaa, että paikkoja, joissa pystytään liikkumaan autoilla tai muilla ajoneuvoilla, on huomattavasti vähemmän. Tällaisiin paikkoihin on hänen mukaansa olemassa riittävästi tiedusteluvälineistöä.
– Pystymme seuraamaan näitä alueita niin sanotusti livenä. Itse en näe puolustustilanteessamme mitään huolta.
Tuomioja vastasi kritiikkiin
Suomessa on tasaisin väliajoin kuultu kritiikkiä miinoista luopumisesta. Erkki Tuomioja on pitänyt kritiikkiä muun muassa ”kummallisena profiilin nostona”. Ilta-Sanomat kertoi Tuomiojan vastauksesta kritiikkiin keskiviikkona.
Myös presidentti Halonen on useaan kertaan puolustanut miinapäätöstä. Halonen sanoi vuosi sitten Helsingin Sanomissa, että jalkaväkimiinoista luopuminen ei häntä kaduta.
– Minä en päätöstä kadu. Olin tiiviisti yhteydessä armeijaan, kun ratkaisua tehtiin. Sain jopa haukut, että päätöstä ei tehty nopeammin.
– Tämän päätöksen ansiosta armeija on hankkinut modernimpia välineitä turvallisuutta parantamaan. Ja kun katsoo sotatekniikan nykyistä tasoa, käsitys, että miinoilla taataan turvallisuus, tuntuu hieman suppealta – kauniisti sanottuna, Halonen totesi HS:ssa noin vuosi sitten."
Leaderwolf
Respected Leader
On päivänselvää että miinoista luopuminen heikensi puolustustamme. On yhtä selvää etteivät Puolustusvoimat voi sanoa että puolustuksemme on heikentynyt, vaikka sen itse ymmärtävät. 200 miljoonalla ei miinoja nykypäivän aseiden hinnalla korvata, edes 2 miljardia ei riittäisi. Mutta PeeVeen tehtävä on ylläpitää sekä uskottavaa puolustusta, että pitää oman kansan luotto siihen sekoili poliitikot mitä tahansa. Joten heidän on virallisissa lausonnoissa sanottava ettei puolustuskyky ole heikentynyt.
Pihatonttu
Respected Leader
Kattelin yhtä videota jolla näytettiin miten venäläiset hyödyntävät Syyriassa panssaroituja päpättimiään.
Aina välillä näkyi pitkä liuta jalkaväkeä seinustoilla suojassa. Silloin kävi mielessä että nimenomaan kaupunkisodankäynnissä taitaa olla erittäin paljon mahdollisuuksia henkilömiinojen käyttämiseen.
Samalla kävi mielessä että ne miinat pitäisi sitten ihan oikeasti korjata viimeistä myöten pois kun kähinä on ohi.
Aina välillä näkyi pitkä liuta jalkaväkeä seinustoilla suojassa. Silloin kävi mielessä että nimenomaan kaupunkisodankäynnissä taitaa olla erittäin paljon mahdollisuuksia henkilömiinojen käyttämiseen.
Samalla kävi mielessä että ne miinat pitäisi sitten ihan oikeasti korjata viimeistä myöten pois kun kähinä on ohi.
Minusta tuntuu että enemmän siellä on hyötyä käsikranaateista, paljon kuolleita kulmia jonka takana voi vaania vihulainen. Mutta varmaan viuhkapanoksilla saa pahaa aikaiseksi seinää pitkin etenevään vihollisjoukkoon.
YliKoo
Greatest Leader
Mutta ei ollut Tarjan ja Erkin vika.
Halonen totesi, että vaakakupissa painoivat jalkaväkimiinojen aiheuttamat inhimilliset kärsimykset eri puolilla maailmaa, minkä vuoksi koko liike syntyi. Esimerkiksi Euroopassa entisen Jugoslavian alueella oli nähty, kuinka miinojen uhreiksi päätyivät yleensä siviilit.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005516364.html
Halonen totesi, että vaakakupissa painoivat jalkaväkimiinojen aiheuttamat inhimilliset kärsimykset eri puolilla maailmaa, minkä vuoksi koko liike syntyi. Esimerkiksi Euroopassa entisen Jugoslavian alueella oli nähty, kuinka miinojen uhreiksi päätyivät yleensä siviilit.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005516364.html
Pihatonttu
Respected Leader
Ajattelin enemmän sitä että jos vihuliinit pyrkivät etenemään suojaisia etenemisreittejä niin miinoittamalla sellaisia tulee tuplahyöty: tappioiden tuottaminen + näkyville ja ulos suojasta ohjaaminen.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Eikä välttämättä niin itse ne miinat vaan ansoittaminen. Ottawa kun kieltää senkin. Viuhkat passiivisiksi ja ansoittaminen varsinkin aketuksessa.
Sakaramiina ei tosiaan ole se olennainen puute vaan temppuvalikoimaan jää muuten ikäviä aukkoja.
Tavja ja Evkki ei tietenkään halunneet allekivjoittaa miinasopimusta, mutta kun ne muut ei tehneet töitään... Justiinsa juu...
