Merivoimien kehitysnäkymät

Koska tukialukseen halutaan mahdollisimman paljon kuutioita, joihin sijoittaa ihmiset, työtilat ja varastot.
iu


iu

iu
 
Mikä helvetin pakkomielle noilla visiönääreillä on taaksepäin kallistettuihin tasopintoihin? Tuolla alimman kuvan kiikottimella vasta-aaltoon ajaminen on takuulla melkoista rynkytystä.
 
Mikä helvetin pakkomielle noilla visiönääreillä on taaksepäin kallistettuihin tasopintoihin? Tuolla alimman kuvan kiikottimella vasta-aaltoon ajaminen on takuulla melkoista rynkytystä.
Tarkoitatko alusten keulan muotoilua nykyään? Olen ihmetellyt samaa, se on jo niin monta kertaa huonoksi havaittu... Naurettavaa pelleilyä suoraan sanottuna.
 
Mitenhän näissä saa sijoitettua voimansiirron ja yms reaktorit? eikö independencessäkin ollut ongelmia voimansiirron kanssa jo ilman ydinkäyttöä

Ei trimaraanissa se voiman siirto ole ongelma. Tilaa on sen järjestämiseksi. Enemmän se on kustannusasia.
 
Mitenhän näissä saa sijoitettua voimansiirron ja yms reaktorit?

Katamaraanissa sivurunkoihin, trimaraanissa joko pelkkään päärunkoon tai kaikkiin kolmeen.

Mitä ongelmia Independencessä oli? Jotenkin muistaisin, että alennusvaihde- jne. ongelmat liittyivät enemmänkin yksirunkoiseen Freedomiin.
 
Pakistanin laivastolle valmistettu 054A/P frigatti. Tulevat Pohjanmaat ovat ilmeisesti noin 10-15m lyhyempiä ja uppoumaltaan 100 tonnia pienempiä.
50887099237_44db7d690e_k.jpg

50887099287_1c47c12b84_k.jpg
 
Muutamaan asiaan on pakko kommentoida:

ARPA ei millään tavoin itse estä yhteentörmäystä, se vain laskee lähimmän kohtausetäisyyden ja ajan siihen. Jos sitä ei katso, ei tietokaan välity ohjailijan aivoihin...

Ilmailussa lennetään hyvin rajatussa ilmatilassa, ns. lentokäytävissä. Lennonjohto pitää koneet vain riittävällä etäisyydellä toisistaan sekä korkeus, että vaakasuunnissa. Joissakin sotilaskoneissa on jo automaattinen maahantörmäyksen esto. Myöskään eri lentopinnoilla lentäviä koneita ei erotella ammattimaisuuden mukaan vaan käytännössä sen mukaan minne kone itsessään kykenee kiipeämään. Sabren omistava harrastaja saa lentää myös pinnalla FL340, jos haluaa.

Se, mitä minä ideoin, ei piippaa mitään koko ajan. Se piippaa vain kun yhteentörmäyksen vaara on välittömästi olemassa ja lisäksi se käyttää aluksen peräsimiä ja koneita itse siten, että törmäys vältetään. Tälläinen järjestelmä pitää myös konfiguroida siten, ettei se anna turhia hälytyksiä (liikaa, täysin niiltä on mahdoton välttyä).

Tuo kiemurteluteoria on lievästä sanoen ontuva: eihän laivat nytkään kiemurtele, kun se törmäyksien esto tehdään ihmisvoimin! Mitä sinä oikein ajattelit? Tämä automatiikka ei muuttaisi mitään niissä tapauksissa, joissa törmäys tänä päivänä estetään vahtihenkilöstön toimin, pääsääntöisesti siten, että väistämisvelvollinen alus muuttaa joko suuntaansa tai nopeuttaan tai molempia. Eli siis 99,99999% alusten kohtaamisista tapahtuisi ihan samoin kuin nyt. Automaattinen yhteentörmäysten estohan toimisi vasta kun nämä toimet syystä tai toisesta jäävät tekemättä. Koska sama järjestelmä pystyisi estämään myös matalaan ajot, se olisi kuitenkin kannattava, joka päivä maailmalla tuhoutuu yksi suurempi merialus ja kymmeniä pienempiä.

Itse laitteen puuttumiskynnykseen ei sillä, ollaanko avomerellä, saaristossa tai vuonossa ole mitään merkitystä. Vain tehtäviin toimiin sillä olisi, rajoitetulla alueella järjestelmän pitäisi ottaa huomioon väistämismahdollisuudet merimaaston mukaan. Niin kauan, kun nopeusverktori ei osoita aluksen joutuvan matalaan, ei se mitään hälytä eikä vaikuta ohjailuun. Vain kun se vaara on olemassa, näin tapahtuisi. Silloin sen toiminta ei olisi millään tavoin häiriöksi, koskapa se estäisi vakavan onnettomuuden.

Lentääkö saman lentokäytävän sisällä useita lentokoneita? Jos ei lennä, silloin tuo ei ole vertailukelpoinen analogia koska lentokäytävien tai -pintojen idea kaiketi on estää yhteentörmäykset? Laivojen rajoitetut väylät ovat pääsääntöisesti avoimia liikenteelle.

Eivät kiemurtele koska törmäyksen estäminen ihmisvoimin tehdään ennen kuin välitön yhteentörmäys on tapahtumaisillaan. Viittaan kiemurtelulla tavanomaisen operoinnin piiriin kuuluvilla lähietäisyyksillä tapahtuviin kohtaamisiin jotka ovat lähellä tilannetta, jonka automatiikka tulkitsee välittömäksi yhteentörmäysriskiksi. Se, kuinka yhteentörmäysriskin välittömyys teknisesti tulkitaan luotettavasti on kiinnostava asia, koska laivojen tavanomaisen operoinnin piirissä on toistuvia tilanteita, joissa kuljetaan lähekkäin. Tosi tarkasti pitää parametrit säätää, että automatiikka erottaa hallitun kohtaamisen ja oikean törmäysvaaran. Luulisi sen mahdollista olevan kun kuuhunkin on lennetty!

Norjan tapauksessa tällainen automatiikka olisi ilman muuta ollut erittäin hyvä asia. Ehkä jonain päivänä laivoihin saadaan tuollainen.
 
Katamaraanissa sivurunkoihin, trimaraanissa joko pelkkään päärunkoon tai kaikkiin kolmeen.

Mitä ongelmia Independencessä oli? Jotenkin muistaisin, että alennusvaihde- jne. ongelmat liittyivät enemmänkin yksirunkoiseen Freedomiin.
Täysin mahdollista että muistan itse väärin. Olisihan tuo nyt konseptina ihan järkevä jos ei suuria esteitä (hinta poislukien) tule eteen, en itse tiedä kuinka paljon lentotukialus hyötyy esm kovemmasta huippunopeudesta ja hieman stabiilimmasta menosta, mutta varmaan jollakin tavalla.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Krylovin esittelemä malli puoli-katamaraani-tukialuksesta.

cva-lma-image05.jpg


Tuossa on saatu leveä runko ja hyvin suuri lentokansi laivan kokoon (44 000 tonnia) nähden. En tiedä olisiko tuo kovin hyvä konsepti - etenkään Venäjälle - koska tuossa ei ole varastohangaaria, vain pieni huoltohangaari ja koneiden varastointi on lentokannella. Tämä ei välttämättä ole iso ongelma isossa tukialuksessa, mutta tuon lituskan varalaita on hyvin matala. Artikkelissa kuvaillaankin sitä 'hyvän saan' tukialukseksi.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Lentääkö saman lentokäytävän sisällä useita lentokoneita? Jos ei lennä, silloin tuo ei ole vertailukelpoinen analogia koska lentokäytävien tai -pintojen idea kaiketi on estää yhteentörmäykset? Laivojen rajoitetut väylät ovat pääsääntöisesti avoimia liikenteelle.

Eivät kiemurtele koska törmäyksen estäminen ihmisvoimin tehdään ennen kuin välitön yhteentörmäys on tapahtumaisillaan. Viittaan kiemurtelulla tavanomaisen operoinnin piiriin kuuluvilla lähietäisyyksillä tapahtuviin kohtaamisiin jotka ovat lähellä tilannetta, jonka automatiikka tulkitsee välittömäksi yhteentörmäysriskiksi. Se, kuinka yhteentörmäysriskin välittömyys teknisesti tulkitaan luotettavasti on kiinnostava asia, koska laivojen tavanomaisen operoinnin piirissä on toistuvia tilanteita, joissa kuljetaan lähekkäin. Tosi tarkasti pitää parametrit säätää, että automatiikka erottaa hallitun kohtaamisen ja oikean törmäysvaaran. Luulisi sen mahdollista olevan kun kuuhunkin on lennetty!

Norjan tapauksessa tällainen automatiikka olisi ilman muuta ollut erittäin hyvä asia. Ehkä jonain päivänä laivoihin saadaan tuollainen.
Kyllä lentää, vilkaisepa vaikka FlightRadar24, siellä ne on jonossa esim Moskovan käytävässä kuin köyhän talon porsaat. Siellä on vaan minimit vaaka- ja korkeussuunnassa, mikä pitää olla koneiden erona. Niitä on pienennetty koko ajan tekniikan kehittyessä.

Ei se automatiikka tee mitään vaikka kohdataan lähietäisyydellä jos CPA on enemmän kuin arvo X, esim 25 m. Tai 50 m. Tai joku muu sopiva luku.

Esim nykyautoissa alkaa olemaan tälläisiä systeemejä. Hyvät niistä jo toimii erinomaisesti, mutta esim Tesla sekoilee aika usein...

Toivottavasti se saadaan laivoihin aika pian, ja hiukan vielä hiottuna, että se estäisi myös karille ajot. Kuten totesin, laivoille sattuu todella paljon onnettomuuksia, suurin osa ei uutisiin pääse. Mutta me kaikki maksamme ne vakuutusmaksuina, jotka laitetaan rahdin hintaan jne jne jne... Tai, sotalaivan tuhoutuessa, veroina. :-(
 
Pakistanin laivastolle valmistettu 054A/P frigatti. Tulevat Pohjanmaat ovat ilmeisesti noin 10-15m lyhyempiä ja uppoumaltaan 100 tonnia pienempiä.
50887099237_44db7d690e_k.jpg

50887099287_1c47c12b84_k.jpg
Käytännössä hyvin samankaltainen laite. Pohjanmaasta puuttuu suto-raketit, 76mm kopioitu oto melara, 2x CIWS. 54Asta puuttuu miinakansi. Kiinalaiset ovat rakentamassa 20kpl 2020-2025, hintaan noin 280miljoonaa usd/kpl eli miljardilla eurolla 4kpl.

Kiinalaisten 20-25 rakennussuunnitelma. Pinkki väri on lisäykset. Sininen on nykyiset. DDG=hävittäjä, FFG=fregatti. 056 on 1500t korvetti jossa 4mto ja 8 IT ohjusta. Vientitilaukset eivät käsittääkseni sisälly tähän. Pakistaniin rakennetaan 4kpl 54Ata ja bangladeshiin myydään ainakin 4kpl vanhoja 053H3ta.

Kiinan rannikkovartiostolle ollaan rakentamassa joku määrä 056sta laajennetun voimankäyttöoikeuden tueksi. Viimeaikoina uutisissa mm filippiinien vastareaktion takia.

(Ja kiinalaisten taistelukyky on täysi arvoitus. Lentokonepuolella Gripen tiputtaa kiinalaisia 1:3 suhteella, mutta näitä ei tosiaan ole kukaan toiminnassa nähnyt.)

1613214475840.png
 
Lisäksi kiinalaiset valmistavat 8 kpl type 75 LHDtä, johon kuulemma tulee 30 helikopteria/paatti. Tämä on uusi vähän WASPia pienempi konsepti, 2 runkoa on sea trials vaiheessa. Kopteri saattaisi olla z10.

Type71 landing dockkia tulee 2kpl.
 
Jos jotain kiinnostaa valmistussarjan pituuden vaikutus hintaan, tässä on amerikkalaisten arvio kiinalaisten 54A:n työtunneista. Eli valmistus vie 4 vuotta. Ensimmäinen runko 2,094m tuntia. Viides runko 1,639m tuntia.



1613217239373.png
 
Jos jotain kiinnostaa valmistussarjan pituuden vaikutus hintaan, tässä on amerikkalaisten arvio kiinalaisten 54A:n työtunneista. Eli valmistus vie 4 vuotta. Ensimmäinen runko 2,094m tuntia. Viides runko 1,639m tuntia.



Katso liite: 47441
Meillä on puhuttu noin tuhannesta miestyövuodesta per korvetti. Se tekee yhteensä 7-8 miljoonaa työtuntia koko laivueelle.
 
Back
Top