ukkopekka
Kersantti
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/tiede/article637586.ece
Pitäisikö maailmansotien aikainen räikeä raitamaalaus palauttaa käyttöön? Suojaa autoja sinkoiskuilta
Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana monissa sotilaskulkuneuvoissa – varsinkin laivoissa – käytetty ”dazzle-naamiointi” (dazzle camouflage) on todettu toimivaksi vaihtoehdoksi vihollisen hämäämiseen myös nykyaikaisissa tutkimuksissa.
Dazzle-naamiointi tarkoittaa kuviota, joka koostuu yksinkertaisista muodoista, kuten raidoista ja ruuduista, mutta jossa on räikeitä kontrasteja esimerkiksi mustan ja valkoisen välillä. Tällaisen kuvion ei ollut tarkoitus piilottaa kulkuneuvoa, vaan sen toivottiin häiritsevän vastustajan tähtäämistä ja kulkuneuvon tyypin tunnistamista.
Nykyisin räikeitä sotamaalauksia ei enää käytetä sotilaskulkuneuvoissa, mutta Nick Scott-Samuelin tutkimusryhmä Bristolin yliopistosta on aloittanut aihepiirin tutkimuksen uudelleen.
Kuvassa dazzle-naamioitu sotalaiva USS Charles S. Sperry 16.5. 1944.
Scott-Samuelin tekemien visuaalisten testien mukaan räikeän ja terävärajaisen värityksen vaikutus ei ole pelkästään satunnaisesti häiritsevä, vaan se synnyttää systemaattisen virheen ajoneuvon nopeudesta. Testeissä koehenkilöt arvioivat, että räikeästi ja terävärajaisesti kuvioitu auto kulki 7 prosenttia nopeammin kuin tavallisesti maalattu, vaikka todellinen vauhti oli sama.
Ilmiö oli sitä selkeämpi, mitä suuremmalla nopeudella auto kulki. Pienillä nopeuksilla ja sumearajaisen kuvioinnin kanssa koehenkilöt eivät sortuneet virhearvioihin. Koehenkilöille näytettiin auton liikettä tietokoneruudulla.
Tulostensa perusteella Scott-Samuel arvelee, että dazzle-naamiointi saattaisi suojata nykyaikaisia sotilasautoja esimerkiksi kranaattikivääri-hyökkäyksiltä, sillä väärin arvioitu nopeus aiheuttaa myös virheellisen tähtäyksen. Samaa päätelmää voinee soveltaa mihin hyvänsä olalta laukaistavaan aseeseen, kuten sinkoon.
Toisaalta kritiikkinä Scott-Samuelin ideaa kohtaan voi huomauttaa, että taitava vihollinen saattaa kyetä arvioimaan systemaattisen havaintovirheen takaisin.
Aiheesta uutisoi Bristolin yliopiston lehdistötiedote, joka ei maininnut, onko tutkijoiden tuloksia jo julkaistu tieteellisissä lehdissä. Tutkimukseen osallistui henkilökuntaa sekä kokeellisen psykologian että biologisten tieteiden laitokselt
Pitäisikö maailmansotien aikainen räikeä raitamaalaus palauttaa käyttöön? Suojaa autoja sinkoiskuilta
Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana monissa sotilaskulkuneuvoissa – varsinkin laivoissa – käytetty ”dazzle-naamiointi” (dazzle camouflage) on todettu toimivaksi vaihtoehdoksi vihollisen hämäämiseen myös nykyaikaisissa tutkimuksissa.
Dazzle-naamiointi tarkoittaa kuviota, joka koostuu yksinkertaisista muodoista, kuten raidoista ja ruuduista, mutta jossa on räikeitä kontrasteja esimerkiksi mustan ja valkoisen välillä. Tällaisen kuvion ei ollut tarkoitus piilottaa kulkuneuvoa, vaan sen toivottiin häiritsevän vastustajan tähtäämistä ja kulkuneuvon tyypin tunnistamista.
Nykyisin räikeitä sotamaalauksia ei enää käytetä sotilaskulkuneuvoissa, mutta Nick Scott-Samuelin tutkimusryhmä Bristolin yliopistosta on aloittanut aihepiirin tutkimuksen uudelleen.
Kuvassa dazzle-naamioitu sotalaiva USS Charles S. Sperry 16.5. 1944.
Scott-Samuelin tekemien visuaalisten testien mukaan räikeän ja terävärajaisen värityksen vaikutus ei ole pelkästään satunnaisesti häiritsevä, vaan se synnyttää systemaattisen virheen ajoneuvon nopeudesta. Testeissä koehenkilöt arvioivat, että räikeästi ja terävärajaisesti kuvioitu auto kulki 7 prosenttia nopeammin kuin tavallisesti maalattu, vaikka todellinen vauhti oli sama.
Ilmiö oli sitä selkeämpi, mitä suuremmalla nopeudella auto kulki. Pienillä nopeuksilla ja sumearajaisen kuvioinnin kanssa koehenkilöt eivät sortuneet virhearvioihin. Koehenkilöille näytettiin auton liikettä tietokoneruudulla.
Tulostensa perusteella Scott-Samuel arvelee, että dazzle-naamiointi saattaisi suojata nykyaikaisia sotilasautoja esimerkiksi kranaattikivääri-hyökkäyksiltä, sillä väärin arvioitu nopeus aiheuttaa myös virheellisen tähtäyksen. Samaa päätelmää voinee soveltaa mihin hyvänsä olalta laukaistavaan aseeseen, kuten sinkoon.
Toisaalta kritiikkinä Scott-Samuelin ideaa kohtaan voi huomauttaa, että taitava vihollinen saattaa kyetä arvioimaan systemaattisen havaintovirheen takaisin.
Aiheesta uutisoi Bristolin yliopiston lehdistötiedote, joka ei maininnut, onko tutkijoiden tuloksia jo julkaistu tieteellisissä lehdissä. Tutkimukseen osallistui henkilökuntaa sekä kokeellisen psykologian että biologisten tieteiden laitokselt
Rajalla yms lienee sama käytäntö kiireisissä tilanteissa.
Sissisodan keinoin taistelu pitää työntää myös vastustajan alueelle, vaikka sitä nykyisin terrorismiksi kutsutaankin. Suotavaa olisi löytyä vähintaan muutama sata kaukodesantiksi sopivaa miestä tai naista, jotka vaivoitta solahtaisivat venäläiseen yhteiskuntaan tai olisivat siellä jopa valmiiksi. Suurvallan on vaikea ylläpitää kotimaassa sotainnostusta, jos vähän väliä paukahtaa voimalinjat tai kaasuputket poikki. Pitää vaan muistaa pidättäytyä katkeruutta tuottavista siviilien murhista ja keskittyä loputtomaan kiusantekoon. Lämmitysjärjestelmän hajoaminen Siperiassa jäähdyttää kummasti sotaintoa. Tässä jutussa pitää kyetä ulottamaan katse kaukopartioita kauemmaksi. 
