Einomies1 kirjoitti:
Öhöm! Korjataanko nyt sellainen perusasia että Israel EI ole NATOn jäsen, ei edes kumppani kuten suomi.
Tuossa linkki NATOn sivuille josta selviää mitkä ne 28 jäsenmaata ja kumppanit ovat:
http://www.nato.int/cps/en/SID-4990B91C-251D5228/natolive/nato_countries.htm
Ihan kaksi samaa asiaa ne on. Israel on enemmän, tai vähemmän Jenkkejen sateliittivaltio. NATO = Jenkit (Rahoittavat enemmistön sen budjetista ja tarjoavat eniten sotilaita sen käyttöön) ja Jenkit tykkää Israelista kovasti. Eli Israel on käytännössä jo NATOn jäsen ja sitä puolustetaan kuten olisi. Veikkaanpa, että NATO on paljon nopeemin liittoutumatonta Israelia auttamassa, kuin rauhankumppani Suomea jos jotain tapahtuu.
Ei ole. USA ja Isreal on kuin paita ja perse se on kai kaikille täällä ihan selvä. NATOon kuuluu kuitenkin pää-osa euroopan maista ja monilla niistä ei ole mitään intressejä lähettää joukkoja tai kalustoa Israelin avuksi. Luuletko että esim. NATOmaa Turkki antaisi nykytilanteessa kovin hövelisti lentokenttiään käyttöön tai lähettäisi joukkojaan Israelia tukemaan jos Israel olisi hädässä? Nykytilanteessa Turkin ja Iippojen välit on tunnetuista syistä erittäin viileät ja kun muistaa että Turkki ei antanut USA:lle edes Irakin sodassa lupaa hyökätä Irakiin, Turkin pohjois-osien kautta niin tuskin nuo välimeren pohjukan maiden huonot keskinäiset välit auttavat NATOn yhteistä asiaa. USA ja Israel sotivat sotansa yhdessä ehkä Britannian kanssa, siihen ei muita NATO-maita mukaan automaattisesti saada. Israel ei ole NATOn jäsen joten sitä eivät koske turvatakuutkaan. Jos jokin maa lähtee esim. Iranin ristiretkelle, se tekee sen tasan omasta palavasta halustaan. Lue vielä uudelleen mitä NATO:n keskeisin artikla 5:stä sanotaan.
No niin on suunnitellut itänaapurikin 1960-luvulla käyttävänsä ydinlatauksia suomea vastaan ym.ym. Koskaan niitä ei ole siitä huolimatta käytetty, ei edes Tsekkoslovakian miehityksessä. Se ei tietenkään tarkoita etteikö ydinsota voisi olla mahdollinen. Tämä tosin vaatii että kauhun tasapaino rikotaan jollakin tapaa tai ydinasetasapainoa järkyttää jokin uusi voima ( Iran tms.).
Jos jatkuvasti ollaan laukasukoodit kourassa tuijottamassa sateliittikuvia, niin se ei ole todellakaan mitään turvallista ja mukavaa peliä joka "kuuluu asiaan". Ei tuossa tilanteessa tarvita kuin se yksi vähän vainoharhaisempi ja tyhmempi johtaja, jota kiinostaa hitusen enemmän se sodan voittaminen ja "viholliselle näyttäminen" kun ydinsodan välttäminen.
Mitä uutta taivaan alla? Tässä tilanteessa ollaan eletty jo puoli vuosisataa eikä riitä.
Maailma ei ole turvallinen ja mukava paikka joka aspektissa, mutta minkäs teet?
Pienessä suomessa tai saati suuremmissa euromaissa voidaan aika vähän vaikuttaa siihen kuka ja missä nappia painaa. Tilanne on se mikä on johtuen ihmisen sotaisasta luonteesta.
En ainakaan itse jaksa ottaa stressiä asioista joihin en voi vaikuttaa millään tavalla.
Riittää kun kantaa huolta oman maansa puolustamisesta. Jos pamahtaa, niin pamahtaa ja that`s it. Muutoin ihan asiallinen huolenaihe kyllä.
Tämä juttu on historiassa suht huonosti tunnettu tapaus, mutta sitäkin vakavempi. Ehkä meni jopa ohjuskriisin ohi tässä vaarallisuudessaan. Tosin tämä oli vain Neukkujen säätöä ja NATO:lla ei ollu aavistustakaan että tämä oli tapahtumassa.
Ehkä meni, ehkä ei. Kyllä historoitsijat on tästäkin tapauksesta perillä. Jokainen arvioikoon itse miten haluaa. Luulen tosin että tämänkaltaisia "läheltä piti" tilanteita oli kylmän sodan aikana puolisen tusinaa, eikä niistä kaikista ole välttämättä edes julkisesti tietoa varsinkin jos ne koskivat vain toista osapuolta.
Tämän säädön jälkeen Neukut oli niin peloissaan Jenkkejä vielä vuosia, että nostivat omaan asevarusteluunsa isomman vaihteen. Joka johti sitten siihen, että heidän ekonomia ei sitä kestänyt ja koko mesta romahti. Näin yhtenä osa-alueena.
Tuskin yksi tai kaksi diplomaattista kriisiä johti N-liiton hajoamiseen. Pikemminkin pitkä ja katkera varustelukierre joka alkoi jo 1950-luvulla tosissaan sekä USA:n täydeksi ankaksi osoittautunut "Star Wars"-ohjelma. Nämä yhdessä johtivat siihen että kansantaloudeltaan kestämättömällä pohjalla oleva N-liitto ei kyennyt vastaamaan USA:n haasteeseen avaruuden valloittamisessa (joka siis oli osin silmänlumetta) ja globaaliin asevarusteluun yhdessä varjosotien kanssa.
Jos viittaat Sikojenlahden maihinnousuun Kuubassa
Viittaan siihen jälkimmäiseen. Eli kun maihinnousu epäonnistui, niin oli jo kenraaleja jotka oli valtaamassa koko Kuuban saarta juuri näiden ohjusten takia.
Tilanne oli USA:n kannalta erittäin paha. Tuskin kovin moni presidentti tai hallitus istuisi kädet taskussa kun strateginen kilpakumppani kiikuttaa ydinohjuksia vihollismaahan, muutaman sadan kilometrin päähän. Se olisi epä-isänmaallista ja poliittisesti kestämätön tilanne. Kun USA:n sotilasjohtajat tajusivat että yksin USAn ilmavoimat eivät pysty tuhoamaan kaikkia ohjusten laukaisupaikkoja nopealla ilmahyökkäyksellä ja ilman huomattavaa riskiä omille lentäjille, oli jäljellä hyvin vähän vaihtoehtoja. Puhtaasti sotilaallisesti ajatellen (jota sotilaat tekevät työkseen)olisikin ollut järkevämpää hyökätä ja vallata Kuuba vaikka tappioita olisi tullut kuin aloittaa ydinsota N-liittoa vastaan, tuhoamalla Kuuba ydinohjuksin, eikö?
Tästä kriisistä seurasi jotain hyvääkin. Ns. "Punainen linja" muodostettiin USA:n ja N-liiton johtajien välille jotta vastaavat kriisit voitaisiin paremmin neuvotella ilman sodanuhkaa.
Sotilaat haluavat sotia varsinkin suurvalloissa. Poliitikot on sitä varten että painavat jarrua ja tekevät päätökset. Useimmiten monet konflikteista johtaisivat heti sotaan ilman diplomatiaa mikäli sotilaat päättäisivät koska soditaan ja koska neuvotellaan. Tilanne olisi sama kuin tulkinta "ammu ensin, kysy sitten".
Huonoin tilanne on eri valtioiden välillä silloin kun myös poliitikot/valtaapitävät pitävät voimankäyttöä ensisijaisena yhdessä sotilaiden kanssa.