Minkälainen ratkaisu korvaa Hamina-luokan suorituskyvyn?

[Kyylä]

Lienee pienin ongelma suunnitella miina siten, että ihmistä ei tarvita miinan laskussa. Ja vedenalainen kommunikointi, onhan sekin käsittääkseni mahdollista nykypäivänä toteuttaa.

Tuossa menetetään kuitenkin miinojen yksi ylivoimainen etu, se että ne ovat olemassa. Kosketusmiinan etäviritys on suoraan sanoen mahdoton ajatus, mikäli turvallisuus on millään muotoa kuvassa mukana. Herätemiinoihin tuollaisen varmaan saisikin viritettyä. En mene detaljeihin, mutta pitää ymmärtää, ettei miina ole mikään tyhmä möhkäle, joka vain leiskautetaan yli laidan. Luotettava toiminta ja käyttöturvallisuus edellyttävät muutamia olennaisia toimenpiteitä ennen laskua.

Noin yleisesti ottaen en kyllä ymmärrä mitä etua miehittämätön miinalaiva tuottaisi. Teknisesti kiihottava ajatus toki, mutta hyötynäköhdat ovat kovin vaatimattomat.

 

[Hanski]

Tuossa menetetään kuitenkin miinojen yksi ylivoimainen etu, se että ne ovat olemassa. Kosketusmiinan etäviritys on suoraan sanoen mahdoton ajatus, mikäli turvallisuus on millään muotoa kuvassa mukana. Herätemiinoihin tuollaisen varmaan saisikin viritettyä. En mene detaljeihin, mutta pitää ymmärtää, ettei miina ole mikään tyhmä möhkäle, joka vain leiskautetaan yli laidan. Luotettava toiminta ja käyttöturvallisuus edellyttävät muutamia olennaisia toimenpiteitä ennen laskua.

Noin yleisesti ottaen en kyllä ymmärrä mitä etua miehittämätön miinalaiva tuottaisi. Teknisesti kiihottava ajatus toki, mutta hyötynäköhdat ovat kovin vaatimattomat.

Miehittämättömyys tuntuu olevan joillekin kirjoittajille pakkomielle riippumatta saatavista hyödyistä. Taitaa edelleen olla DDD-tehtävät pääkäyttökohde miehittämättömille laveteille.

 

[Huhta]

Miehottämättömyys tuntuu olevan joillekin kirjoittajille pakkomielle riippumatta saatavista hyödyistä. Taitaa edelleen olla DDD-tehtävät olla pääkäyttökohde miehittämättömille laveteille.

Eikös miinanlasku ole nimenomaan tylsää ja vaarallista? Kuulemma likaisiakin ne miinamiehet ovat tämän foorumin mukaan...

 

[Rannari]

Eikös miinanlasku ole nimenomaan tylsää ja vaarallista? Kuulemma likaisiakin ne miinamiehet ovat tämän foorumin mukaan...

Lähinnä vissiin mieleltään?

 

[Merten sheriffi]

Erityisolosuhteet. Täällä haikaillaan miehittämättömäksi alustyyppiä josta on viimeisetkin fossiilit luopuneet ysärillä. Toki viime aikoina ollaan luettu esimerkiksi Ruotsista kommetteja että miksi kyvystä ollaan luovuttu. Taitaa kyseinen haikailija haaveilla myös Göta Leijonaa takaisin palvelukseen.

 

[Fabian Wrede]

Erityisolosuhteet. Täällä haikaillaan miehittämättömäksi alustyyppiä josta on viimeisetkin fossiilit luopuneet ysärillä. Toki viime aikoina ollaan luettu esimerkiksi Ruotsista kommetteja että miksi kyvystä ollaan luovuttu. Taitaa kyseinen haikailija haaveilla myös Göta Leijonaa takaisin palvelukseen.

Maailma on näyttänyt Bergasta ja Karlskronasta katsoen erilaiselta kuin Pansiosta tai Upinniemestä varsinkin Varsovan liiton hajoamisen ja Puolan ja Baltian maiden Natoon liittymisen jälkeen. Toisaalta esimerkiksi Taiwanista voi katsoa mallia siitä että ei se miina mihinkään ole katoamassa etenkään tilanteessa missä tarvitaan kustannustehokkaasti puolustuskykyä vihollista vastaan jolla on konfliktitilanteessa oletettavasti merkittävä kalustollinen ylivoima.

 

[StmSvejk]

Tuossa menetetään kuitenkin miinojen yksi ylivoimainen etu, se että ne ovat olemassa. Kosketusmiinan etäviritys on suoraan sanoen mahdoton ajatus, mikäli turvallisuus on millään muotoa kuvassa mukana. Herätemiinoihin tuollaisen varmaan saisikin viritettyä. En mene detaljeihin, mutta pitää ymmärtää, ettei miina ole mikään tyhmä möhkäle, joka vain leiskautetaan yli laidan. Luotettava toiminta ja käyttöturvallisuus edellyttävät muutamia olennaisia toimenpiteitä ennen laskua.

Noin yleisesti ottaen en kyllä ymmärrä mitä etua miehittämätön miinalaiva tuottaisi. Teknisesti kiihottava ajatus toki, mutta hyötynäköhdat ovat kovin vaatimattomat.

Miehittämättömästä laitteesta voi tehdä häiveisen, jolloin onnistuu hyökkäyksellinen miinoitus (johon Suomella ei ole kyky), responsiiviinen miinoitus (johon siihenkään Suomella ei ole oikein kykyä) sekä myös miinanlasku helpommin ilman että vastustaja kykenee luomaan reittikarttaa miinanlaskukykyisen aluksen kulkureitistä.

Ensimmäinen miehittämätön miina-alus tehtiin jo 1939 Koivistolla, torpedomiinoja on ollut myös käytössä vuosikymmenet.

 

[Kyylä]

Miehittämättömästä laitteesta voi tehdä häiveisen, jolloin onnistuu hyökkäyksellinen miinoitus (johon Suomella ei ole kyky), responsiiviinen miinoitus (johon siihenkään Suomella ei ole oikein kykyä) sekä myös miinanlasku helpommin ilman että vastustaja kykenee luomaan reittikarttaa miinanlaskukykyisen aluksen kulkureitistä.

Ensimmäinen miehittämätön miina-alus tehtiin jo 1939 Koivistolla, torpedomiinoja on ollut myös käytössä vuosikymmenet.

Puhumme näköjään hiukan toistemme ohi. Minä ajattelin tehtäviä, jotka on meillä aiemmin hoidettu miinalaivoilla ja hoidetaan jatkossa korveteilla. Sinä taas kuvailet taktista miinoittajaa tehtävässä, jossa nykyisellään voisi käyttää esim. Rauma-lkan ohjusvenettä. Tällaisiin pienimuotoisiin kuljetusehtäviin autonominen miehittämätön alus voisi hyvinkin taipua, samoin erilaisten valvontasensorien alustoiksi.

 

[Kyylä]

Eikös miinanlasku ole nimenomaan tylsää ja vaarallista? Kuulemma likaisiakin ne miinamiehet ovat tämän foorumin mukaan...

Ikävää ja salamyhkäistä porukkaa. Eivät sodi reilusti

 

[magitsu]

Dirty deeds, done dirt cheap.

 

[Einomies1]

Jos ajatellaan, että rannikko-ohjus on jatkossa nykyistä pitkäkantamaisempi, niin tarvitseeko kalustoa asentaa valtion veneisiin? Esim. 30 kilometrin kantamalla saadaan jo melko mukavasti peittoa kourallisella maasijoitteisia ohjuslaukaisimia eikä tarvitse mennä mihinkään ulkosaariston luodoille.

Alapuolinen on piirretty sillä olettamuksella, että Ahvenanmaahan on tunnustettu kohdistuvan uhka ja demilitarisoinnista ei puhu kukaan muu kuin Scheinin...

Katso liite: 45926

Minusta molempi parempi. Osa maalavetteja, jotka toimivat tärkeiden kohteiden suojana / liikkuvat rannikolla ja osa sijoitettuna aluslaveteille, joilla saadaan painopistettä siirrettyä pitkälle rannikolle.
Samoin homma toimii raskaiden METOjen kanssa.

 

[Huhta]

Tässä turkkilaisen telakan taidonnäytettä... Toivottavasti ei ihan tällaiseen täällä päädytä.

Turkish Shipyard Dearsan Will Deliver Six 33 meters Fast Attack Craft to Turkmenistan

Turkish Shipyard Dearsan Will Deliver Six 33 meters Fast Attack Craft to Turkmenistan

www.navyrecognition.com

Turkish Shipyard Dearsan Will Deliver Six 33 meters Fast Attack Craft to Turkmenistan​

According to Azeri Defence News, Turkish shipyard Dearsan (Dearsan Gemi Insaat Sanayili) will deliver six fast attack craft for Turkmenistan. The manufacturer's designation of the vessel type is "33 meter Attack Boat". Azeri Defence News learned during IDEF 2015 exhibition that the first vessel will be delivered in July this year and the last one is expected to be delivered by 2017.​

Dearsan's "33 meters Attack Boat" design as ordered by Turkmenistan. Picture: Dearsan​

Dearsan Shipyard has become the main supplier of the Navy of Turkmenistan and the State Border Protection of Turkmenistan, with the creation in 2010 of a local assembly site/shipyard in Ufre Turkmenbashi (formerly Krasnovodsk). Total to date Dearsan Shipyard received from Turkmenistan orders for State Border Protection of eight large 400-ton patrol boats project NTPB (New Type Patrol Boat, Turkish abbreviation YTKB, boats of this type are assembled from sections of the enterprise in Ufre), ten small 15 meter boat type AMV ("Bars-12"), a 27-meter landing craft type LCM-1 and one tug. All of these units have already been delivered. In addition, Turkmenistan Navy ordered two modified variant NTPB.​

Dearsan's "33 meters Attack Boat" design as ordered by Turkmenistan. Picture: Dearsan​

The six new "33 meters Attack Boats" ordered by the Navy of Turkmenistan have a length of 33.05 meters, a width of 7.1 meters and a draft of 1.4 meters. The propulsion system consists in two MTU M93L diesel engines with two Hamilton water jets allowing a full speed of 43 knots and a cruising range of 350 nautical miles at a speed of 35 knots. Weapons suite consist in 2x Marte Mk2/N anti-ship missiles by MBDA and an Aselsan STOP 25mm remote weapon station. According to Dearsan, these vessels are intended for: -Patroling/reconnaissance/ Escort/ Fast Attack -Port Defence -Fast Intervention -Early Warning -Surveillance and Intelligence -Search and Rescue -Anti-Smuggling -Anti-Terror -Pollution Control -Back up for Confidential Tasks​

 

[Protheon_93]

Katsoin, että mihin hintaan Hamina-luokka hankittiin aikoinaan. Kustannus oli suunnilleen inflaatiokorjattuna 400 miljoonaa euroa. Mikäli Haminan seuraajaan ei ole tulossa erillisrahoitusta, niin kovin isoihin kuvioihin ei ole rahaa. Mikäli summa on samaa luokkaa sitten Haminoiden korvaajakonseptille, niin itse mietin, että olisiko Pohjanmaiden hampaisiin asti aseistaminen ja päivitys hyvä korvaaja. Eli VLS-optiot käyttöön, viimeisen päälle suto-helikoptereita, droneja, jne... ja sensorien ja tietokonejärjestelmien päivitystä, jne...

 

[Commander]

Minusta molempi parempi. Osa maalavetteja, jotka toimivat tärkeiden kohteiden suojana / liikkuvat rannikolla ja osa sijoitettuna aluslaveteille, joilla saadaan painopistettä siirrettyä pitkälle rannikolle.
Samoin homma toimii raskaiden METOjen kanssa.

Rannikko-ohjuksen seuraajaa valittaessa kannattaa panostaa kantamaan, koska sopivan aluslavetin hankinta kerrannaiskustannuksineen veisi jellonanosan hankintabudjetista.

 

[Protheon_93]

Mikä tulee Hamina-luokan korvaajaan, niin mikäli sitä pitää operoida samalla rahamäärällä kuin Hamina-luokkaa, niin se tekee kyllä isoja haasteita mihinkään suurempiin korvaajahankkeisiin päätymiselle. Esimerkiksi henkilöstöpuolen suhteenkin jo on aika hankalaa. Haminat vaativat yhteensä 104 miehistön jäsentä. Yksi Pohjanmaa vaatii sen 70. Eli siis henkilöstömitoituksen suhteen jo kaksi Pohjanmaan kaltaista alusta olisi jo ylimitoitettu nykyisiin henkilöstöresursseihin nähden. Ja mikäli taas valitaan pienempi lähempänä Haminan kokoluokkaa alus, niin kuinka selviytymiskykyinen se on tulevaisuuden sodankäynnissä, kun pieneen alukseen on vaikea mahduttaa kaikkea tarvittavaa kilkettä ja kampetta, että se selviäisi yhä haasteellisemmaksi tulevissa taisteluolosuhteissa.

Ja mikäli Hamina-luokan korvaajalle ei tule erillisrahoitusta niin kuin Pohjanmaalle tuli, se tarkoittaa sitä, että käytössä on luultavasti nykyisellä v. 2021 hintatasolla muutama sata miljoona euroa. Ehkäpä puoli miljardia euroa. Ja sota-alukset ovat tulleet vain entistä kalliimmiksi Haminan rakentamisen jälkeen. Israelille yksi Sa'ar 6 - luokan korvettikin jo maksoi 506 miljoonaa dollaria.

Ilman erillisrahoitusta Haminan korvaajalle, veikkaan että Haminan korvaa Pohjanmaa-luokan päivitys korvaamalla Hamina-luokan ilmatorjuntakyky VLS-option käyttöönotolla, SuTo-kyvyt korvataan SuTo-helikoptereilla ja miehittämättömillä järjestelmillä, jne...

 

[Teräsvilla]

Ollaan Iranista mitä mieltä tahansa, niin heidän taktiikassaan käyttää pieniä veneitä on puolensa. Olisiko korvaava luokka jotain edullista varustettuna konetykillä tyyliin track-fire ja kevyillä ohjuksilla, Jehu XL?

 

[Leaderwolf]

Paarmaparvi on pirumainen lätkittävä, mutta isolla lätkällä sekin onnistuu. Merikotkan näkee kaukaa mutta se ei lätkäisystä kuin suutu. Iran ei pysty vastaamaan 1 vs 1 mutta ei myöskään niin välitä jos sen parvialuksia tuhotaan kuin talven kangistamia kärpäsiä konetykeillä ja hellfire tyyppisillä ohjuksilla. Suomi on siinä välissä, joten ei mieluusti isoa parvea ötököitä jotka eivät kuitenkaan pysty tuhoamaan vihollista kuin tuuriosumalla kriittiseen kohtaan. Suomelle henkilöstötappiot ovat kriittisiä ammattipuolella kuten meri ja ilmavoimissa.

 

[Rannari]

Mikä tulee Hamina-luokan korvaajaan, niin mikäli sitä pitää operoida samalla rahamäärällä kuin Hamina-luokkaa, niin se tekee kyllä isoja haasteita mihinkään suurempiin korvaajahankkeisiin päätymiselle. Esimerkiksi henkilöstöpuolen suhteenkin jo on aika hankalaa. Haminat vaativat yhteensä 104 miehistön jäsentä. Yksi Pohjanmaa vaatii sen 70. Eli siis henkilöstömitoituksen suhteen jo kaksi Pohjanmaan kaltaista alusta olisi jo ylimitoitettu nykyisiin henkilöstöresursseihin nähden. Ja mikäli taas valitaan pienempi lähempänä Haminan kokoluokkaa alus, niin kuinka selviytymiskykyinen se on tulevaisuuden sodankäynnissä, kun pieneen alukseen on vaikea mahduttaa kaikkea tarvittavaa kilkettä ja kampetta, että se selviäisi yhä haasteellisemmaksi tulevissa taisteluolosuhteissa.

Ja mikäli Hamina-luokan korvaajalle ei tule erillisrahoitusta niin kuin Pohjanmaalle tuli, se tarkoittaa sitä, että käytössä on luultavasti nykyisellä v. 2021 hintatasolla muutama sata miljoona euroa. Ehkäpä puoli miljardia euroa. Ja sota-alukset ovat tulleet vain entistä kalliimmiksi Haminan rakentamisen jälkeen. Israelille yksi Sa'ar 6 - luokan korvettikin jo maksoi 506 miljoonaa dollaria.

Ilman erillisrahoitusta Haminan korvaajalle, veikkaan että Haminan korvaa Pohjanmaa-luokan päivitys korvaamalla Hamina-luokan ilmatorjuntakyky VLS-option käyttöönotolla, SuTo-kyvyt korvataan SuTo-helikoptereilla ja miehittämättömillä järjestelmillä, jne...

Henkilöstön osalta olennainen juttu on varmaankin se kuinka moni kuuluu henkilökuntaan. Varusmiehiä ja ressuja kyllä riittää. Isoilla laivoilla voi olla suhteessa vähemmän kantaukkoja/akkoja kuin pienillä?

 

[Protheon_93]

Henkilöstön osalta olennainen juttu on varmaankin se kuinka moni kuuluu henkilökuntaan. Varusmiehiä ja ressuja kyllä riittää. Isoilla laivoilla voi olla suhteessa vähemmän kantaukkoja/akkoja kuin pienillä?

Oliko se niin muistaakseni, että puolet Pohjanmaan miehistöstä on varusmiehiä ja puolet kantahenkilökuntaa.

 

[Analysti]

Paarmaparvi on pirumainen lätkittävä, mutta isolla lätkällä sekin onnistuu. Merikotkan näkee kaukaa mutta se ei lätkäisystä kuin suutu. Iran ei pysty vastaamaan 1 vs 1 mutta ei myöskään niin välitä jos sen parvialuksia tuhotaan kuin talven kangistamia kärpäsiä konetykeillä ja hellfire tyyppisillä ohjuksilla. Suomi on siinä välissä, joten ei mieluusti isoa parvea ötököitä jotka eivät kuitenkaan pysty tuhoamaan vihollista kuin tuuriosumalla kriittiseen kohtaan. Suomelle henkilöstötappiot ovat kriittisiä ammattipuolella kuten meri ja ilmavoimissa.

Voin ihan vilpittömästi kertoa, ettei Iranin hoiteleminen jännitä USN:a siitten yhtään. Iranilaiset ei edes tiedä, mikä heihin iski.