Panssarintorjunta

Olisiko tälle "ehkäpä parhaiten suojatulle" jotain lähdettä? Kun nettikeskustelujen mukaan nimenomaan Challenger 2:n etu-alapanssari on tavanomaista heikompi, ehkä vain 76mm paksuinen teräslevy? Toki tuossa kyseisessä mallissa oli lisänä ERA, mutta ei se vielä kesää tee kaksoisonteloa vastaan.

Läpäisykulman tarkka kuvaus on näissä keisseissä myös tärkeää. Eihän sitä panssarointia ole järeimmissäkään kohtaa n. 30cm enempää absoluuttisessa paksuudessa, eli kessilläkin pääsisi teoriassa läpi melkein mistä etupanssarista tahansa, kunhan osumapaikka olisi sopiva (reaktiivipanssarin saumaan, jne) ja kulma optimaalinen (90 astetta levyyn nähden).

Kun puhutaan vaikka 1000mm RHA vastaavuudesta, on kyseessä yleensä 20-30cm laminaattipanssari, jossa on erinäisiä keraamisia, metallisia, sekä vaimentavia kerroksia, ja se on esim 30 asteen kulmassa oletettuun torjuntasuuntaan, jolloin läpikahlattavan levyn määrä kasvaa kolminkertaiseksi verrattuna 90 asteen levykulmaan.
 
Olisiko tälle "ehkäpä parhaiten suojatulle" jotain lähdettä? Kun nettikeskustelujen mukaan nimenomaan Challenger 2:n etu-alapanssari on tavanomaista heikompi, ehkä vain 76mm paksuinen teräslevy? Toki tuossa kyseisessä mallissa oli lisänä ERA, mutta ei se vielä kesää tee kaksoisonteloa vastaan.

Jos muistan oikein, niin tuo ERA lisättiin sen jälkeen, kun Chally 2:n ajaja oli menettänyt jalkansa RPG-29:n osumasta.
 
Jos muistan oikein, niin tuo ERA lisättiin sen jälkeen, kun Chally 2:n ajaja oli menettänyt jalkansa RPG-29:n osumasta.
Ei, vaan ERA vaihdettiin keraamiseen panssariin osana "streetfighter" ohjelmaa. Aikaisemmin pohjalla oli ollut vain normaali teräspanssari ja ERA blokki edessä alhaalla, ne vaihdettiin koko pohjan kattavaan keraamiseen panssariin, tankopanssarit (slat armor) tuli tankin peräpuolelle, jne.

Tarkistin tapahtuman, tankki oli ollut ylittämässä estettä, jolloin RPG oli osunut erittäin heikkoon, normaalisti singolta suojassa olevaan kohtaan. Suomalainen pohjamiina tai vastaava olisi korkannut tämänkin vehkeen ilmeisen tehokkaasti. Keraamisessa panssarissa voi olla jo tekemistä.
 
Olisiko tälle "ehkäpä parhaiten suojatulle" jotain lähdettä? Kun nettikeskustelujen mukaan nimenomaan Challenger 2:n etu-alapanssari on tavanomaista heikompi, ehkä vain 76mm paksuinen teräslevy? Toki tuossa kyseisessä mallissa oli lisänä ERA, mutta ei se vielä kesää tee kaksoisonteloa vastaan.

Nettikeskustelut minullakin vain lähteenä. Näiden modernimpien tankkejen suojaus on aika salaista kamaa ja mitään faktoja on varmaan mahdoton löytää. Challenger 2 on usein mainittu yhtenä parhaiten suojatuista, mutta voi hyvin olla kuten sanoit, että etu-alapanssari on heikompi kuin muilla ja siitä sitten raketilla oli ilo mennä läpi.
 
Nettikeskustelut minullakin vain lähteenä. Näiden modernimpien tankkejen suojaus on aika salaista kamaa ja mitään faktoja on varmaan mahdoton löytää. Challenger 2 on usein mainittu yhtenä parhaiten suojatuista, mutta voi hyvin olla kuten sanoit, että etu-alapanssari on heikompi kuin muilla ja siitä sitten raketilla oli ilo mennä läpi.

Etu-alapanssari taitaa olla ihan universaalisti tankeissa heikko verrattuna muuhun keulapanssariin. Eli se Challengerin panssari saattaa edelleenkin olla huippuluokkaa verrattuna muihin, mutta RPG-29 nyt vaan on suunniteltu läpäisemään keulapanssarin vahvimmasta kohdasta (ja nykyäänkin on hyvin lähellä tehdä niin).
 
Nimenomaan koko ohjus ei ollut minulle tuttu. Mitä tulee tuohon "rajoittuneeseen top-attack-kykyyn" niin voitaisiinko tässä tarkoittaa sitä että kai noilla periatteessa kaikilla SACLOS-ohjuksilla voidaan tähdätä kohteen päälle ja sitten vetää ristikko kohteeseen jolloin tulisi tuollainen köyhän miehen "top-attack" (öh, etuviisto-attack). Kokemus rajoittuu sotapeleihin, että tuollainen siis olisi mahdollista :p
Voihan olla että AT-15:n tapauksessa tuota on vielä jotenkin "parannettu" mutta joo, todellinen top-attack-ohjus ei kyllä liene kyseessä.

Huomatkaa, että tuota AT-15:sta käytetään pääasiassa ajoneuvoista tai helikopterista. Ja se BMP-3 alustainen PST-ohjusajoneuvo on varustettu tutkalla, jolla siis ohjataan ohjusta. Ei liene liian vaikeaa ohjelmoida sellainen lentorata ohjukselle, että se iskee maaliin jonkinlaisesta syöksystä? Sitä en sitten tiedä, että onko naapuri tehnyt noin, mutta joskus näin väitteen että tälläinen mahdollisuus on olemassa.
 
Kun puhutaan vaikka 1000mm RHA vastaavuudesta, on kyseessä yleensä 20-30cm laminaattipanssari, jossa on erinäisiä keraamisia, metallisia, sekä vaimentavia kerroksia, ja se on esim 30 asteen kulmassa oletettuun torjuntasuuntaan, jolloin läpikahlattavan levyn määrä kasvaa kolminkertaiseksi verrattuna 90 asteen levykulmaan.

Tottakai, mutta Challenger 2:n tapauksessa kyseessä on nimenomaan pelkkä (väitetysti) 76mm paksu teräslevy. Ilman sen kummempia NERA tms. erikoisratkaisuja. Lisäksi levyä ei ole kallistettu kuin nimeksi.
 
Etelä-Suomeen näitä, pohjoiseen Nasun päälle, ja saaristoon Jehuun :p

Rafael launches Spike NLOS from Tomcar buggy

p1741512_main.jpg

Rafael Advanced Defense Systems announced on 4 February that it conducted a recent test firing of its Spike Non-Line-Of-Sight (NLOS ) missile from an eight-round launcher carried by a Tomcar light buggy in Israel’s southern desert.
The Spike NLOS has a range of 30 km and can be guided by an operator using an electro-optical sensor. Rafael said the system is operational in 31 countries.

In a statement, the company said the Spike NLOS launcher used in the latest test “weighs only 1,350 kg, including eight rounds, providing armies and special forces with a low-weight, manoeuvrable, precision element that can be easily air deployed deep into enemy territory and used to attack point targets, static and mobile, with very high precision, and with no dependence on GPS”.
Rafael has released a video showing test firings at targets more than 25 km away and at a variety of trajectories.

A company official told Jane’s that the Tomcar did not require any modification, saying this is “part of the advantage of the launcher’s modular design”. He added that Rafael developed the launcher to meet an operational requirement from several clients for a launcher that can either be supplied with a light vehicle or on a pallet that can be installed on a vehicle of the clients’ choice.

The company source added that this configuration is different from Rafael’s SPARC towed launcher for Spike NLOS missiles, which can be remotely operated from a control station using a fibre-optic connection.

https://www.janes.com/article/86210/rafael-launches-spike-nlos-from-tomcar-buggy
 
https://www.israeldefense.co.il/en/node/35518


” The SPIKE ER2 includes a new RF datalink variant to maximize the missile’s energetic range for enhanced stand-off launch from rotary platforms, enabling its 16-km range. It also contains an advanced seeker with high-resolution IR and day sensors for extended range target acquisition, and a multispectral target tracker, enabling sensory data fusion.”

“A Penetration, Blast, and Fragmentation (PBF) warhead (anti-fortification/anti-ship) option is also available.”

-Plus kaikki muu.

-Eräillä tuo sotateknologia etenee aivan hengästyttävää vauhtia....
 
https://www.israeldefense.co.il/en/node/35518


” The SPIKE ER2 includes a new RF datalink variant to maximize the missile’s energetic range for enhanced stand-off launch from rotary platforms, enabling its 16-km range. It also contains an advanced seeker with high-resolution IR and day sensors for extended range target acquisition, and a multispectral target tracker, enabling sensory data fusion.”

“A Penetration, Blast, and Fragmentation (PBF) warhead (anti-fortification/anti-ship) option is also available.”

-Plus kaikki muu.

-Eräillä tuo sotateknologia etenee aivan hengästyttävää vauhtia....

Tai ainakin mainospuhe on kohdallaan... Monispektrihakupäitä on käytetty jo pitkään, vaikka panssarintorjuntaohjuksissa se onkin kohtuullisen tuore ominaisuus. Ei kuitenkaan ole kyse Spiken yksinoikeudesta, sillä myös ranskalaisten MMP käyttää sellaista.

Mielenkiintoista tosin olisi tietää, mitä tradeoffeja Spikessa on jouduttu tekemään. MMP:ssä ampuja joutuu valitsemaan jomman kumman hakupään ennen ampumista.
 
"The IR sensor (MMP) is not cooled, which would restrict some performance for an anti-aircraft missile but is a major simplification for an infantry missile."

-Mitenköhän Spikellä?


MMP In service October 2017 – present vs. PSTOHJ-2000: https://fi.wikipedia.org/wiki/Spike = näyttäisi tulevan 20-vuotta perässä?

Edellisen viestisi lainaus koski ER:n uutta mallia...

https://en.wikipedia.org/wiki/Spike_(ATGM)#Spike-ER_II

Spike-ER II
In August 2018, Rafael disclosed the development of an enhancement of the missile called the Spike-ER II. It retains the same weight, airframe, surface geometries, and propulsion unit but introduces a two-way RF data-link to increase real-time control to an extended range of 16 km (9.9 mi) from helicopters; it also has an extended fiber optic link to increase range to 10 km (6.2 mi) from land and naval platforms.[24]
 
https://www.verkkouutiset.fi/rv-puo...nJyJuLCK2wZRlLr7WrrDGQ1hrGjjMG9V2ErJnugHZeefM
Puolustusvoimien uusi sinko otettu käyttöön
JOEL KONTIAINEN | 09.03.2019 | 16:21- päivitetty 09.03.2019 | 16:32
Uudessa kevyessä kertasingossa on edeltäjäänsä parempi läpäisykyky ja kehittyneempi laukaisujärjestelmä.
Monelle reserviläiselle tuttu kevyt kertasinko, 66 KES 88, on korvautumassa uudella versiolla, kertoo Puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki. Lehden mukaan Puolustusvoimat on jo kouluttanut varusmiehiä uuden 66 KES 12 -kertasingon käyttäjiksi.
Jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemen mukaan uudessa panssarintorjunta-aseessa on edeltäjäänsä huomattavasti parempi läpäisykyky ja teknisesti parempi laukaisujärjestelmä. Lisäksi uuteen sinkoon on muun muassa mahdollisuus liittää heijastin- tai punapistetähtäin.
Peltoniemen mukaan uudesta aseesta on kaksi eri mallia erilaisissa taistelutehtävissä käytettäväksi.
– Ensinnäkin on ontelopanoksella varustettu panssarintorjuntaversio 66 KES12 PST, joka on tarkoitettu rynnäkkö- ja kuljetuspanssarivaunuja vastaan sekä toiseksi asutuskeskustaisteluversio 66 KES12 RAK, joka on tarkoitettu pääasiallisesti rakenteiden hajottamiseen ja niiden takana olevien kohteiden tuhoamiseen, Peltoniemi kertoo Ruotuväen haastattelussa.
Asutuskeskustaisteluun tarkoitetussa versiossa on mahdollista valita, laukeaako räjähdepanos heti kohteeseen osuttuaan vai vasta viiveellä esimerkiksi seinän läpäisyn jälkeen.
– Asutuskeskusversiolla voidaan tuhota esimerkiksi kenttälinnoitteeseen tai asutuskeskusrakenteeseen linnoittautunut asepesäke tai partio, Peltoniemi sanoo.
Uuden kertasingon panssarintorjuntaversion ammuksen luvataan läpäisevän jopa 450 millimetriä panssariterästä, kun vanhan 66 KES 88 -version läpäisykyky oli vain 350 millimetriä. Massaa uuden aseen panssarintorjuntaversiolla on 3,4 kiloa ja asutuskeskusversiolla 3,7 kiloa.

https://ruotuvaki.fi/-/jokamiehen-panssaritorjunta-ase
Jokamiehen panssaritorjunta-ase
ELIAS HIRVIKOSKI 9.3.2019 8.00
Kevyet kertasingot ollaan korvaamassa uusilla 66 KES 12 -malleilla, joissa on merkittävästi parempi läpäisykyky, ampumateknisesti paremmat laukaisu ja tähtäimet sekä mahdollisuus liittää pimeätähtäin.
Ampumakuntoon aikaa 5 sekuntia, voi toimia! Kertasinko kiepautetaan kainalon alta taistelijan eteen. Hihna poistetaan. Ase nostetaan olalle ja vedetään kahta putkea eri suuntiin. Tähtäinten tarkistus. Kevyt kertasinko ampumakunnossa! Seuraavaksi ase laitetaan kuljetuskuntoon, ja toimenpiteeseen on joka varusmiehelle varattu 15 sekuntia. Tosipaikan tullen nopeus on valttia.
Olalta laukaistavan kevyen kertasingon kuljetus- ja ampumakuntoon laittaminen tulee lähes kaikille alokkaille tutuksi jo peruskoulutuskauden ensimmäisillä viikoilla. Kevyt kertasinko on ollut osa puolustusvoimien jalkaväen kalustoa jo vuosikymmenien ajan, ja nyt monille tutuksi tulleet 66 KES 75 ja 88 -panssaritorjunta-ase korvaantuu uudella 66 KES 12 -mallilla.
Jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi kertoo kevyen kertasingon olevan kertakäyttöinen, rekyylitön lähipanssaritorjunta-ase, joka kuuluu kaikkien taistelijoiden perusvarustukseen.
– Jokaisen aselajin taistelijan on hallittava kevyen kertasingon käyttö – sillä luodaan panssaritorjunnan kattavuutta ja syvyyttä.
Kevyt kertasinko on tarkoitettu erityisesti kevyitä panssariajoneuvoja vastaan. Peltoniemen mukaan ase on hyvin yksinkertainen käyttää, mutta silti todella tarkka ja luotettava. Panssaritorjuntajärjestelmät jaetaan pitkänkantaman-, kauko-, keski- ja lähipanssaritorjunta-aseisiin. Kevyillä kertasingoilla torjutaan panssareita lähietäisyydeltä.
– Aseen tehokas ampumaetäisyys on 250 metriä, Peltoniemi toteaa.
Peltoniemen mukaan uudistetussa kevyessä kertasingossa on vanhaa mallia merkittävästi parempi läpäisykyky, ampumateknisesti parempi laukaisu ja tähtäimet sekä mahdollisuus liittää pimeätähtäin.

Vanhan mallin korvaavia uusia 66 KES 12 -kertasinkoja on kahta eri tyyppiä.
– Ensinnäkin on ontelopanoksella varustettu panssarintorjuntaversio 66 KES12 PST, joka on tarkoitettu rynnäkkö- ja kuljetuspanssarivaunuja vastaan sekä toiseksi asutuskeskustaisteluversio 66 KES12 RAK, joka on tarkoitettu pääasiallisesti rakenteiden hajottamiseen ja niiden takana olevien kohteiden tuhoamiseen.
Uutta jokamiehen asetta voidaan käyttää myös autojen ja kevyesti panssaroitujen ajoneuvojen tuhoamiseen. Asutuskeskustaisteluraketissa voidaan ennen laukaisua valita kahdesta eri vaihtoehdosta: ammus ohjelmoidaan räjähtämään heti kohteeseen osuttuaan tai räjähtämään vasta viiveellä esimerkiksi rakenteen tai seinän läpäistyään.
– Asutuskeskusversiolla voidaan tuhota esimerkiksi kenttälinnoitteeseen tai asutuskeskusrakenteeseen linnoittautunut asepesäke tai partio, Peltoniemi kertoo.
Monille varusmiehille uudempi kertasinko on tullut tutuksi jo koulutus- ja harjoituskäytössä. Kun varusmiehet harjoittelevat kertasinkojen käyttöä on niiden varustus omanlaisensa.
– Harjoitus- ja koulutuskäyttöä varten on kattavat välineet, kuten 21 millinen harjoitusrakettiase sekä 7.62 sisäpiippuase. Lisäksi koulutusta varten ovat vaarattomat käsittelyaseet sekä kaksipuolisen taistelun mahdollistavat simulaattoriaseet, Peltoniemi selventää.

Lisävarusteluna kevyeen kertasinkoon voi perinteisen avotähtäimen lisäksi kiinnittää heijastin- tai punapistetähtäimen. Näin valittu kohde voidaan tuhota lähietäisyyksillä valoisalla tai pimeällä ilman ulkopuolista valaisua.
Suomen olosuhteisiin, jossa neljä vuoden aikaa eroavat selvästi toisistaan kevyt kertasinko sopii oikein hyvin. 66 KES 12 -sinko on toimiva aina 63 asteisesta kuumuudesta 40 asteen pakkaseen. Toimintavarmuutta löytyy siis aina Dragsvikin helteisimmistä kesäkeleistä Sodankylän keskitalven paukkupakkasiin.
Kertasinko toimii hyvin suomalaisissa talvisolosuhteissakin. Kuinka on sitten sinkojen ammusten tehon laita?
Tekniset tiedot kertovat uuden 66 KES 12 kertasingon panssaritorjuntaversion läpäisevän jopa 450 millimetriä panssariterästä. Asutuskeskustaisteluversio läpäisee aina betonin, kiven, puun, kevytteräksen kuin bunkkerinkin. Edellisen mallin, 66 KES 88, läpäisy oli 350 millimetriä.
Painoltaan uudistettu kertasinko on nimensä veroisesti edelleen kevyt. Panssaritorjuntaversio kevyestä kertasingosta painaa 3,4 kilogrammaa ja asutuskeskustaisteluversio 3,7 kilogrammaa.
 
Miten oleellinen juttu tuo läpäisy oikeastaan kevyessä singossa on? Vanhakin meni läpi kaikesta muusta paitsi taisteluvaunusta. Uusi ei edelleenkään taida pysäyttää taisteluvaunua.
 
Miten oleellinen juttu tuo läpäisy oikeastaan kevyessä singossa on? Vanhakin meni läpi kaikesta muusta paitsi taisteluvaunusta. Uusi ei edelleenkään taida pysäyttää taisteluvaunua.

Pureehan tuo vähän sieltä täältä T-72:sta.

https://below-the-turret-ring.blogspot.com/2015/06/the-armor-protection-of-t-72-tank.html

  1. The Soviet T-72 Tank - Performance (declassified CIA document)
https://www.cia.gov/library/readingroom/docs/DOC_0000498195.pdf
 
Miten oleellinen juttu tuo läpäisy oikeastaan kevyessä singossa on? Vanhakin meni läpi kaikesta muusta paitsi taisteluvaunusta. Uusi ei edelleenkään taida pysäyttää taisteluvaunua.
Paksuakin vaunua pääsee joskus ampumaan perään.
 
Miten oleellinen juttu tuo läpäisy oikeastaan kevyessä singossa on? Vanhakin meni läpi kaikesta muusta paitsi taisteluvaunusta. Uusi ei edelleenkään taida pysäyttää taisteluvaunua.

Pelkkä läpäisy ei riitä, taistelukärjessä täytyy olla potkua nostamaan painetta ja lämpöä, sekä puskemaan/irroittamaan sirpaleita sisälle.
Näin kuvittelen mä.
 
Pelkkä läpäisy ei riitä, taistelukärjessä täytyy olla potkua nostamaan painetta ja lämpöä, sekä puskemaan/irroittamaan sirpaleita sisälle.
Näin kuvittelen mä.

Sitten kun vielä tiedettäisiin, miten tuo läpäisyn jälkeinen vaikutus on muuttunut kessin läpäisyn kasvaessa. Onko läpäisyä kasvatettu yksinomaan teknologisen kehityksen keinoin (tehokkaammat räjähteet, metallikartion materiaali ja muoto ym.) vai onko jouduttu uhraamaan läpäisyn jälkeistä vaikutusta?

Jos pikainen tutkiskeluni pitää paikkansa, niin 66 KES 88:n taistelukärki on ilmeisesti alkuperäistä 60-lukua... eli sinänsä ei olisi mikään ihme, jos uuden version kasvanut läpäisy olisi saatu tinkimättä läpäisyn jälkeisestä vaikutuksesta.

Mielenkiintoisen oloista perustietoa aiheesta alla. Liekö Nammo käyttänyt samantapaisia ratkaisuja M72:ssa kuin ruotsalaiset AT4:ssä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Beyond-armour_effect
 
Back
Top