RBS-15 Mk III:n käyttö maamaaleihin (Suomessa)?

[fulcrum]

Päätoimiset sotalaivat eivät siis ole millään muotoa välttämättömiä, vaikka luonnollisesti tuovatkin parannusta tietyille suorituskyvn osa-alueille. Minun mallissani esim. alusten omasuoja olisi varmasti huonompi, mutta käsittääkseni se on joka tapauksessa riittämätön, joten merkittävää vahinkoa ei tulisi.

Tätähän on täällä monesti käsitelty, ja sama näkökulma tulee esiin kuin viimeksikin: jos ei mitään muuta niin meripuolustus tarvitsee kuitenkin jonkun liikkuvan, ainakin kohtuullisen tulivoimaisen korkean valmiuden osaston, ja vaikea keksiä mikä muu se voisi sitten olla kuin jonkunlainen taistelualus. Ehkä jonkunlainen motorisoitu rannikkopuolustusyksikkö voisi olla vaihtoehto, mutta sekin aika rajoitettu. Tai sitten helikopterit :lanssi:

 

[Hande]

Tätähän on täällä monesti käsitelty, ja sama näkökulma tulee esiin kuin viimeksikin: jos ei mitään muuta niin meripuolustus tarvitsee kuitenkin jonkun liikkuvan, ainakin kohtuullisen tulivoimaisen korkean valmiuden osaston, ja vaikea keksiä mikä muu se voisi sitten olla kuin jonkunlainen taistelualus. Ehkä jonkunlainen motorisoitu rannikkopuolustusyksikkö voisi olla vaihtoehto, mutta sekin aika rajoitettu. Tai sitten helikopterit :lanssi:

Jos tukeudutaan ohjusveneisiin, niin ei välttämättä ole perusteltua puhua korkeasta valmiudesta, tai ainakaan merkittävästä suorituskyvystä. Kyseessä on kuitenkin kovin kömpelö väline, joka myös siirtyy esim. yllättäviä tilanteita ajatellen hyvin hitaasti. Minulla on kuitenkin sen verran itsesuojeluvaistoa jäljellä, etten ala esitellä vaihtoehdoksi (NH90-)koptereita tai ilmatyynyaluksia :a-grin:

Tuo oto-malli painottaisi hiukan eri asioita kuin nykyinen. Ei-sotilaallinen valmius esim. öljyntorjuntaan paranisi huimasti, vedenalaisen valvonnan ympärivuotinen valmius samoin. Täyden sodan suorituskykykin olisi nykymallia korkeampi, kunhan sensoripuolelle löydettäisiin toimivat ratkaisut. Ehkä merkittävin heikennys tulisi voimannäyttöosastolle, eli sinne harmaaseen vaiheeseen. Toinen suuri ongelma voisi olla Ahvenanmaan suunnalla, jossa ohjusvene on nykymallissa meripuolustuksen kantava voima.

Resursointi ei mahdollista kaikkiin tehtäviin varautumista, joten panostuksesta yhdelle sektorille jouduttaisiin luonnollisesti maksamaan toisaalla.

 

[RistoJ]

Ei ole sama asia kuin ilmapuolustuksen hoitaminen ohjuksilla. Ohjusvene ei tuo samanlaista suorituskykyetua, kuin torjuntahävittäjä erittäin nopeasti liikkuvana aselavettina, joka moninkertaistaa kantamansa asejärjestelmän kantaman. Samanaikaisesti hävittäjä kuljettaa tarvittavat sensorit huomattavan maan pintaa parempaan paikkaan. Sensoripuolella vertailu toimii osittain, asejärjestelmän puolella ei lainkaan, koska rannalta laukaistu ohjus kantaa maksimietäisyyksille ja ylikin.

Paitsi että ohjusvene pääsee ampumaan sellaisille alueille, joille rannalla toimivat joukot eivät kykene ampumaan eli pitkälle varsinaisen Itämeren suuntaan.

Jo tällä hetkellä merkittävä osa sukellusveneentorjuntavoimastamme tekee normaalisti arkena ihan muita hommia, eli toimii merivartiostojen ulkovartiolaivoina. Jos ohjusveneitä ei tarvittaisi, vaan ohjukset lauottaisiin rannalta, niin oikeastaan ainoaksi merkittäväksi murheeksi jäisi ELSO/sensoriosasto. Tuo on mahdollista ratkaista ja vaihtoehdosta riippuen päädyttäisiin johonkin haavoittuvaan järjestelyyn, mutta haavoittuva se on ohjusvenekin.

Paljon vähemmän haavoittuva se ohjusvene on kuin OTO-alukset. Nuo sensorit eivät myöskään ole kovinkaan halpoja vaan muodostavat aika ison osan ohjusveneen hinnasta.

Merimiinojen laskeminen vihollisen tulen alla ei liene kovin realistinen vaihtoehto nykyaluksillakaan, joten tuokin homma voitaisiin hoitaa lähes yhtä hyvin muulla kalustolla, esim. monitoimimurtajilla. Miinanetsintään tarvittaisiin merentutkimuksessa luotava vertailuaineisto, joka olisi käytettävissä esimerkiksi raivausrobotein varustetuilla merivartijoiden partioveneillä. Näin päästäisiin vähintäänkin kohtalaiseen suorituskykyyn silläkin sektorilla.

Tuohon miinanetsintään meillä on tullut juuri käyttöön kuvailemallasi kalustolla varustettu miinantorjunta-alus ja pari muuta tulee lähiaikoina.

Kysymys ei siis ollut siitä, että mitään ei menetettäisi, vaan siitä, että asiat hoituisivat kohtuudella myös viranomaiskäytössä jo joka tapauksessa olevilla aluksilla. Tilannetta voisi edelleen parantaa huomioimalla alusten kakkostehtävä jo suunnitteluvaiheessa. Samalla saataisiin merkittävä parannus mm. talviolosuhteissa toimimiseen, meillä kun etenkin rantavedet tuppaavat toisinaan olemaan jäässä ja nykylaivasto jämähtää silloin nopeasti satamaan, miinalaivoja ja joitain apualuksia lukuunottamatta.

Päätoimiset sotalaivat eivät siis ole millään muotoa välttämättömiä, vaikka luonnollisesti tuovatkin parannusta tietyille suorituskyvn osa-alueille. Minun mallissani esim. alusten omasuoja olisi varmasti huonompi, mutta käsittääkseni se on joka tapauksessa riittämätön, joten merkittävää vahinkoa ei tulisi.

Ei nykymalli ole mitenkään ainoa mahdollinen. Aina on vaihtoehtoisia malleja, aina.

On joo, mutta tuo kuulostaa taas siltä, että säästetään 20% kustannuksista ja saadaan ehkä 30% suorituskyvystä.

 

[rehti]

Ei nykymalli ole mitenkään ainoa mahdollinen. Aina on vaihtoehtoisia malleja, aina.

Tämähän on yleinen mantra. Tietysti se on täysin totta: jokanen päätös voidaan toteuttaa äärettömän monella tavalla. Ohjusveneitä 1-100 kpl, aseistuksena pikkukiviä tai mannertenvälisiä ohjuksia ....

Toinen kysymys on tietysti se, mikä on järkevää ja kustannustehokasta ottaen huomioon vaikkapa muut aselajit ja poliittisen tilanteen lähialueilla. Siinä vaiheessa vaihtoehdot voivat olla jo aika vähissä.

Eikös se yksi saksalainen muija tässä juuri kuollut, kun luuli elävänsä pelkällä auringonvalolla? Aina on vaihtoehtoja", sanoi muija kun nälkään kuoli :lanssi:

 

[scip10]

Ensimmäinen postaus tälle foorumille, jonkin aikaa olen kyllä tätä seurannut.


Meritorjunnan jättäminen pelkästään rannalta tapahtuvaksi kuulostaa kyllä siltä, että asiaa on mietitty puhtaasti maalta käsin. Teoriassahan voitaisiin sijoittaa patteri jonnekin Vantaalle ja ampua upoksiin jokainen kiulu Kronstadtin ja Ahvenanmaan väliltä. Käytännössä MTO:n käytön rajoittava tekijä taitaa olla maalinosoitus eikä kantama. Merellä maalinosoitus voidaan viedä maalin luo.

Ohjusveneet rajoittavat vihollisen toimintavapautta pelkällä olemassaolollaan. Taistelualuksista luopuminen tarkoittaisikin merialueen luovuttamista viholliselle.

Jokainen voi kokeilla seurata Helsingistä lähtevää ruotsinlaivaa autolla. Tuurilla jossain Espoossa saa vielä näköyhteyden. Moottoriveneellä sama onnistuu Tukholmaan saakka. Aivan samoin maapatterit, vaikka liikkuvia ovatkin, eivät käytännössä voi seurata merimaalia vaan odottavat sen saapumista kantaman sisälle. Ampuma-asema on sitten mitä on.

 

[Tvälups]

Jos unohdetaan satelliitit ja valvontalennot merialueen yllä niin käyttöön jää siltikin tiedustelulennokit sekä tähystäminen. Vaikka pv on dekonnut linnakesaarten tykkikaluston, on miltei joka kivelle jäänyt erilaisten sensoreiden (optiikkaa, lämpökameroita...) kyllästämä torni/tolppa. Näitä käytetään ihan RA-tehtävissä mm. meripelastuksen apuvälineinä, joten eivät ole mikään julkinen -hys hys- salaisuus.

 

[Hande]

Paitsi että ohjusvene pääsee ampumaan sellaisille alueille, joille rannalla toimivat joukot eivät kykene ampumaan eli pitkälle varsinaisen Itämeren suuntaan.

Gotlannin edustallako ne ratkaisutaistelut käydään, vai onko tarkoitus iskeä voittamattoman Armadan kimppuun heti sen purkautuessa Tanskan salmista? Jos Venäjällä olisi rantaa ainoastaan Kaliningradissa, niin tätä voisi pitää asiallisena perusteluna, tuolloinkin tosin kannattaisi harkita voimakkaasti ilmasta laukaistavia ohjuksia.

Mitä tulee sensorivarustukseen niin siinä kieltämättä löytyy. Merkittävänä miinuksena kuitenkin se, että em. varustus on valjastettu pääosin aluksen itsensä suojaamiseen, sekä siitä, että aina kun menetetään yksi osajärjestelmä, menee samalla käytännössä koko alus. Nyt valitun mallin taistelunkestävyys on hyvin heikko ja haavoittuvuus vastaavasti suuri. Maalle ja vaikkapa lennokeihin sijoitettuna samalla rahalla saisi samoista sensoreista monessa suhteessa enemmän irti.

Tilanne oli toisenlainen vielä 80-luvulla Helsinki-luokan tullessa käyttöön, mutta meillä on jämähdetty vanhaan toimintamalliin.

 

[baikal]

Meinaatteko, että lennokki hakee maaleja ja mantereelle sijoitetut ohjuspatterit yskäisevät osoituksen suuntaan?

Aiheesta en tiedä oikeastaan mitään, mutta oletan vahvasti, että ohjusveneillä haetaan sitä, että voidaan keskittää torjuntavoimaa aivan eri tavalla kuin mitä olisi mahdollista suurellakaan määrällä mantereelle sijoitettuja aseita ja lennokkiarmeijaa. Se kuuluisa painopiste tässäkin siis.

Entäs jos tämäkin paketoitaisiin kylmästi seuraavasti: ohjataan ilmavoimille tämäkin resurssi ja varustetaan osa Ilmavoimista Harpoonilla ja hommataan muutama kopteri, joilla on kyky kähistä suto-asiassa?

 

[ctg]

Paitsi että ohjusvene pääsee ampumaan sellaisille alueille, joille rannalla toimivat joukot eivät kykene ampumaan eli pitkälle varsinaisen Itämeren suuntaan.

Gotlannin edustallako ne ratkaisutaistelut käydään, vai onko tarkoitus iskeä voittamattoman Armadan kimppuun heti sen purkautuessa Tanskan salmista? Jos Venäjällä olisi rantaa ainoastaan Kaliningradissa, niin tätä voisi pitää asiallisena perusteluna, tuolloinkin tosin kannattaisi harkita voimakkaasti ilmasta laukaistavia ohjuksia.

Jos se armada rupeaa tunkemaan Tanskan salmen läpi, niin luuletko että Ruotsi on hiljaa asiasta, kun se tietää että se on seuraavana listalla naapurin mennessä meistä läpi? Ei kait Idän Karhu tyydy siihen että se pääsee pelipaikoille länsirannikolla. Varsinkin kun se tietää Ruotsin puolustuksen olevan suurimmilta osin alas ajettuna.

 

[Tvälups]

Entäs jos tämäkin paketoitaisiin kylmästi seuraavasti: ohjataan ilmavoimille tämäkin resurssi ja varustetaan osa Ilmavoimista Harpoonilla ja hommataan muutama kopteri, joilla on kyky kähistä suto-asiassa?

Miinanraivaus jää vielä botskien vastuulle...

Niitä konttiasejärjestelmiä käsiteltiinkin jo jossain vaiheessa.

Mutta parahin baikal, merivoimat tarvitsee upseereita ja ollakseen aito-ja-oikea meriupseeri pitää tietty aika palvella jonkin aluksen kipparina. Toimintamallissasi meriupseereiden määrä vähenisi huolestuttavissa määrin ylläpitääkseen uskottavan itsenäisen puolustuskyvyn maamme erikoisolosuhteissa.

 

[JOKO]

Ensimmäinen postaus tälle foorumille, jonkin aikaa olen kyllä tätä seurannut.


Meritorjunnan jättäminen pelkästään rannalta tapahtuvaksi kuulostaa kyllä siltä, että asiaa on mietitty puhtaasti maalta käsin. Teoriassahan voitaisiin sijoittaa patteri jonnekin Vantaalle ja ampua upoksiin jokainen kiulu Kronstadtin ja Ahvenanmaan väliltä. Käytännössä MTO:n käytön rajoittava tekijä taitaa olla maalinosoitus eikä kantama. Merellä maalinosoitus voidaan viedä maalin luo.

Ohjusveneet rajoittavat vihollisen toimintavapautta pelkällä olemassaolollaan. Taistelualuksista luopuminen tarkoittaisikin merialueen luovuttamista viholliselle.

Jokainen voi kokeilla seurata Helsingistä lähtevää ruotsinlaivaa autolla. Tuurilla jossain Espoossa saa vielä näköyhteyden. Moottoriveneellä sama onnistuu Tukholmaan saakka. Aivan samoin maapatterit, vaikka liikkuvia ovatkin, eivät käytännössä voi seurata merimaalia vaan odottavat sen saapumista kantaman sisälle. Ampuma-asema on sitten mitä on.

Tervetuloa reserviläisten strategisen disinformaatioapparaatin leipiin! :a-grin:

Valvonnan ja maalinosoituskyvyn kannalta on toki suotavaa saada sensorit merelle ja siihen rooliin Tuulen kutistettu versio saattaisi olla passeli. Kulkisi vedessä, jäällä ja tarvittaessa maalla. Suurimman osan ajasta väijyisi jossain saaressa tai luodolla. Tarvittaessa onnistuisi vauhdikkaat siirtymät tai pikainen tiedustelusyöksy avomerelle. Varustuksena lähinnä sensorit, viestivälineet ja muutama it-ohjus.

 

[JOKO]

Meinaatteko, että lennokki hakee maaleja ja mantereelle sijoitetut ohjuspatterit yskäisevät osoituksen suuntaan?

Aiheesta en tiedä oikeastaan mitään, mutta oletan vahvasti, että ohjusveneillä haetaan sitä, että voidaan keskittää torjuntavoimaa aivan eri tavalla kuin mitä olisi mahdollista suurellakaan määrällä mantereelle sijoitettuja aseita ja lennokkiarmeijaa. Se kuuluisa painopiste tässäkin siis.

Entäs jos tämäkin paketoitaisiin kylmästi seuraavasti: ohjataan ilmavoimille tämäkin resurssi ja varustetaan osa Ilmavoimista Harpoonilla ja hommataan muutama kopteri, joilla on kyky kähistä suto-asiassa?

Vihollisen painopisteen paikka on ollut jo tovin selvillä, kun merivoimien paras kalusto heitetään keskitettyyn iskuun. Samassa ajassa sitä kerkeäisi ajamaan myös maalavetit sopivaan paikkaan. Luultavasti ei edes tarvitse hirveästi lavettien kanssa ajella, kun sijoittaa koko kaluston vähän Helsingistä itään. Siitä sitä kantaa jo todennäköisimpiin paikkoihin. Joku lavetti kannattaa ehkä kuljettaa myös Ahvenanmaalle.

 

[yrjö]

Eikös se ollut niin, että vaihtoehtoja on aina. Aina. Niin myös torjuntaetäisyydessä, ei ne vaihtoehdot ole pelkkä Gotlannin tasa tai rannalta ammuttu MTO. Pohjoinen Itämeri on se alue jonne pystytään vaikuttamaan ohjusveneillä, mutta ei maalaveteilla. Eteläistä rantaa, saaristoa ja aluevettähän on Suomenlahden länsipuolellakin ja Venäjällä on edelleen se Kaliningrad. Mitä kauemmas pystytään tulittamaan on se aina parempi kaikessa. Myös mitä useammasta paikasta pystytän tulittamaan. Harpilla kartaan piirretty torjuntaetäisyys on kiinteä kuorma-autopatterilla, ohjusveneellä ei ole ja se pitää vihollisen ottaa lukuun kun se suunnitelee operaatioitansa Suomea vastaan. Tilannekuvan niin salliessa voidaan ohjuksia "syöksyä" ampumaan ulommas ja palata kiireesti takaisin ja torjuntaulottuvuus on kymmenissä maileissa parempi. Jos maali on tärkeä se voidaan tehdä vaikka isolla riskillä kunhan niin vaan arvioidaan merivoimien topilla.

Lisäksi kahdesta tai useammasta veneestä voidaan tulittaa "armadaa" eri suunnista samaan aikaan joustavammin kuin vain kuorma-autoista. Tuliasema vaihtuuu ihan eri tahtiin ohjusveneellä.

Lennokit olisivat taatusti hieno lisä, siitä tuskin kukaan on eri mieltä. Mutta kuten aina, Suomi ei kai koskaan osta ensimmäisten joukossa ihan uutta ja kallista teknologiaa. Tuskin edes se sitä saisi. Tarkoitan tällä menneitä aikoja. Toivottavasti lennokkejakin jossain vaiheessa tulee, mutta kun esim. Rauma-luokkaa rakennettiin tuskin muualla kuin märissä unissa tällaista mahdollisuutta nähtiin silloin. Tilanne on sama nyt: nyt pitäisi nähdä ja osata kertoa mitä tulevaisuudessa tapahtuu kun uusia järjestelmiä hankitaan. Pitäisi tietää miten valitaan sellaiset toimintamallit ja laitteet jotka tulevat kestämään tulevaisuuden vastatoimia ja toimimaan sellaisten uusien juttujen joiden tulosta on vasta märkä uni jollain kapiaisella. Helppohan se on jälkiviisas olla ja sanoa miten sitä ja tätä pitäisi olla. Pitäisi olla joo, niin pitäisi olla kaikkea muutakin paljon.

Maalinosoitus tai ainakin maalin sijaintitiedot ja mahdollisesti myös liiketekijät voidaan mitata tutkalla myös pienveneottoaluskalustolla mutta tässä tulee vastaan nopeasti tutkahorisontti. Se voidaan tehdä lentokoneesta (ei sen tarvitse olla Hornet eiköhän Hawk käy ihan yhtä hyvin), lennokista, mahdolliselta liittolaiselta (Esim. Ruotsi ?NATOkin? no tuskin, mut ei sitä tiedä) saadun tiedustelutiedon perusteella, maissa tai saarissa olevilla sensoreilla eli lähinnä kai tutkilla tai merellä olevista kiinteistä kiintomerkkialueen ulkopuolella oleviin majakoihin tms. asennetusta sensoreista, tietysti sikäli kun sellaisia on pystyssä ja tietysti ohjuksia ampuvan aluksen omilla sensoreilla. Tai niin, että yhden veneen sensorit mittaa ja muut ampuu yhden veneen tulenkäyttäjän käskyjen mukaan. Ehkä komentoveneestä, ehkä komentoveneenomaisesta ottoaluksesta josta tulta johdetaan niin, että ampuvat veneet eivät paljasta sijaintiaan aktiivisella mittauksella. Ja tietysti elektronisella mittauksella vaikka minkälaiselta alustalta kunhan kurantit ESM/ELSO/ELTI laitteet on asennettu. Variaatioita on monta ja ainahan se on parempi mitä enemmän niitä on. Näkisin koko merellisen ohjustorjunnan joustavana kokonaisuutena jossa ohjusvene on vain yksi vaikakkin merkittävä osa kokonaisuutta. Ohjusvene on kuitenkin se laite paletissa mikä pystyy viimekädessä ampumaan kokonaan itsenäisesti. Mitäs sitten tehdään jos tiedustellaan onnistuneesti ja vielä vaikka löydetään se vihollisen pintamaali mutta häirinnän takia ei saada kusoa kulkemaan ampuville yksiköille?

Tutkamittauksella vastaan tulee aika nopeasti tutkahorisontti ja pienveneessä/pienessä ilmatyynyaluksessa tutka-antenni on suhteellisen matalalla. Ehkä joku nostettava teleskooppitutka-antenni johonkin +70 solmua kulkevaan n. 20 m veneseen mittauskonsollilla ja toimivilla radioyhteyksillä olisi kova sana näin Markus Janssonmaisesti ajateltuna. Tai vielä hurjempaa: ilmapudotetaan tai lähetetään viiriköllinen RIB-veneitä ajamaan pohjoiselle Itämerelle mukanaan kelluvia tiedustelu/mittauspoijuja mitkä radiolähettää tietojaan, ihan kuten SUTO-poiju. Miksei molemmat: yhdistetty SUTO/pintatiedustelupoiju. Itsetuhomekanismilla jos vihollinen löytää sen. Merivoimien materiaalilaitos saa vapaasti käyttää ideaani. Luultavasti se ei onnistuisi voimalähteen takia, mutta aaltovoima/aurinkokenno/akkutekniikkahan on voimakkaasti kehittyvä ala. Deluxe-versio lähettää poijusta lennokin. Ultradeluxe malli on jo AUV (paitsi pinta-ajossa) joka jo ajelee muutaman solmun nopeudella itsekseen samalla merenpintaa ja vedenlaisia ääniä mittaillen. Äärimmäinen hyperdeluxe malli ampuu jo torpedon. Ja sit mä heräsin korkealentoisesta unestani. Ohjusten kantomatkan kasvettua ilmaan pitäisi päästä tavalla tai toisella. Lennokkijärjestelmä olisi kova sana.

Toistaiseksi pitää pärjätä niillä vehkeillä mitä on.

 

[vm78]

Se voidaan tehdä lentokoneesta (ei sen tarvitse olla Hornet eiköhän Hawk käy ihan yhtä hyvin), lennokista,

Voiskohan rajavartioston Dornier-valvontakoneille keksiä tuohon jonkin roolin? Niihin hommattiin hiljattain tehokkaat Seaspray-sarjan AESA tutkat, joita suuressa maailmassa käytetään valvonnan lisäksi maalittamaan mm. Sea Skua-meritorjuntaohjuksia. Toki olettaen, ettei Pietarin alueelta ammuttu it-ohjus suista koneita pöpelikköön heti nousun jäljeen :a-rolleyes:

 

[SJ]

Se voidaan tehdä lentokoneesta (ei sen tarvitse olla Hornet eiköhän Hawk käy ihan yhtä hyvin), lennokista,

Voiskohan rajavartioston Dornier-valvontakoneille keksiä tuohon jonkin roolin? Niihin hommattiin hiljattain tehokkaat Seaspray-sarjan AESA tutkat, joita suuressa maailmassa käytetään valvonnan lisäksi maalittamaan mm. Sea Skua-meritorjuntaohjuksia. Toki olettaen, ettei Pietarin alueelta ammuttu it-ohjus suista koneita pöpelikköön heti nousun jäljeen :a-rolleyes:

Ja jos Hornetin tutkalla ei löydetä laivasto-osastoa Suomenlahdelta ja vieläpä pitkän matkan päästä, niin jotakin on pahasti vialla.

 

[kimmo.j]

Mutta parahin baikal, merivoimat tarvitsee upseereita ja ollakseen aito-ja-oikea meriupseeri pitää tietty aika palvella jonkin aluksen kipparina. Toimintamallissasi meriupseereiden määrä vähenisi huolestuttavissa määrin ylläpitääkseen uskottavan itsenäisen puolustuskyvyn maamme erikoisolosuhteissa.

Samalla logiikalla sotilaan pitäisi päästä sotimaan. Toisaalta kun katsoo ulkomaan operaatioita, herää kysymys, siitäkö on oikeasti kysymys. :angel:

 

[baikal]

Mutta parahin baikal, merivoimat tarvitsee upseereita ja ollakseen aito-ja-oikea meriupseeri pitää tietty aika palvella jonkin aluksen kipparina. Toimintamallissasi meriupseereiden määrä vähenisi huolestuttavissa määrin ylläpitääkseen uskottavan itsenäisen puolustuskyvyn maamme erikoisolosuhteissa.

Samalla logiikalla sotilaan pitäisi päästä sotimaan. Toisaalta kun katsoo ulkomaan operaatioita, herää kysymys, siitäkö on oikeasti kysymys. :angel:

Puheloinen hehkutti jossain julkaisussa vasta kuinka suomalaisilla on pyrkyä päästä UNIFIL:n sekapataljoonan johtoon syksyn aikana.....saadaan kuulemma vaikutusvaltaa, kun saadaan miehiä korkeampiin virkoihin.......taisi väläyttää myös Merivoimien fantsuja mahkuja päästä osille Libanonin aluevesien valvonnasta. Mainiota. Kyllä tämä homma etenee kuin juna.

 

[hessukessu]

Lopettakaa nyt oikeasti puheet jostain merivoimien alusten "syöksyistä" avomerelle ampumaan ohjuksia. Naurettavaa. Tuollaiset paatit huomataan ja tuhotaan kaukaa vihollisen ilma- tai merivoimien toimesta jos poistuvat saariston suojista sota-aikaan. Eikä niillä ole mitään konkreettista pitkän kantaman it:täkään. Täyttä itsemurhaa. Jopa meritorjuntaohjusten pulttaaminen Hornettiin kuulostaa järkevämmältä, koska Hornetissa on sentään nopeutta pirusti ja ulottuvuuskin parempi. Maalavetille voidaan ohjuksia iskeä paljon halvemmalla. Jos kantama epäilyttää, hankitaan pidemmän kantaman omaava ohjus, perkele. On helpompi muuten ladata uusiakin ohjuksia siihen maalavetilla olevaan ohjusvaunuun kuin merellä seilaavaan ohjusveneeseen.

Maalinosoitus voidaan hoitaa lennokeilla tai nopeilla pienemmillä ja halvemmilla aluksilla. Ajatus ilmatyynyaluksesta tiedustelutehtäviin kuulostaa kyllä muuten aika hyvältä, mutta pelkään hinnan olevan esteenä. Merivoimien tulisi keskittyä sutoon ja rannikkojoukkojen toiminnan tukemiseen. Ei meillä ole varaa varmaan kyllä juurikaan edes siihen, mutta parempi sentään hiukan sitä kuin ei yhtään. Nythän meillä ei ole merivoimilla edes suto-torpedoja.

 

[3JK]

Eikö niitä maalinosioituslaitteita voi pultata kiinni niihin seitsemään jo olemassaolevaan Rajavartiolaitoksen ilmatyynyaluksiin?
(http://www.merivartiosto.fi/rvl/home.nsf/pages/AFC7630D4FF9088BC2256CA8002A60AA?opendocument)
Luin muuten joskus jossain ruotsalaisessa foorumissa että Ruotsissa on varastoituna kuusi (tai kahdeksan?) "ylimääräistä ja turhaa" Scania-maalavettia.
Eikö tästä saisi hyvän ja kustannustehokkaan paketin? Vain ohjukset puuttuvat.

Lopettakaa nyt oikeasti puheet jostain merivoimien alusten "syöksyistä" avomerelle ampumaan ohjuksia. Naurettavaa. Tuollaiset paatit huomataan ja tuhotaan kaukaa vihollisen ilma- tai merivoimien toimesta jos poistuvat saariston suojista sota-aikaan. Eikä niillä ole mitään konkreettista pitkän kantaman it:täkään. Täyttä itsemurhaa. Jopa meritorjuntaohjusten pulttaaminen Hornettiin kuulostaa järkevämmältä, koska Hornetissa on sentään nopeutta pirusti ja ulottuvuuskin parempi. Maalavetille voidaan ohjuksia iskeä paljon halvemmalla. Jos kantama epäilyttää, hankitaan pidemmän kantaman omaava ohjus, perkele. On helpompi muuten ladata uusiakin ohjuksia siihen maalavetilla olevaan ohjusvaunuun kuin merellä seilaavaan ohjusveneeseen.

Maalinosoitus voidaan hoitaa lennokeilla tai nopeilla pienemmillä ja halvemmilla aluksilla. Ajatus ilmatyynyaluksesta tiedustelutehtäviin kuulostaa kyllä muuten aika hyvältä, mutta pelkään hinnan olevan esteenä. Merivoimien tulisi keskittyä sutoon ja rannikkojoukkojen toiminnan tukemiseen. Ei meillä ole varaa varmaan kyllä juurikaan edes siihen, mutta parempi sentään hiukan sitä kuin ei yhtään. Nythän meillä ei ole merivoimilla edes suto-torpedoja.

 

[RistoJ]

Paitsi että ohjusvene pääsee ampumaan sellaisille alueille, joille rannalla toimivat joukot eivät kykene ampumaan eli pitkälle varsinaisen Itämeren suuntaan.

Gotlannin edustallako ne ratkaisutaistelut käydään, vai onko tarkoitus iskeä voittamattoman Armadan kimppuun heti sen purkautuessa Tanskan salmista? Jos Venäjällä olisi rantaa ainoastaan Kaliningradissa, niin tätä voisi pitää asiallisena perusteluna, tuolloinkin tosin kannattaisi harkita voimakkaasti ilmasta laukaistavia ohjuksia.

Mitä tulee sensorivarustukseen niin siinä kieltämättä löytyy. Merkittävänä miinuksena kuitenkin se, että em. varustus on valjastettu pääosin aluksen itsensä suojaamiseen, sekä siitä, että aina kun menetetään yksi osajärjestelmä, menee samalla käytännössä koko alus. Nyt valitun mallin taistelunkestävyys on hyvin heikko ja haavoittuvuus vastaavasti suuri. Maalle ja vaikkapa lennokeihin sijoitettuna samalla rahalla saisi samoista sensoreista monessa suhteessa enemmän irti.

Tilanne oli toisenlainen vielä 80-luvulla Helsinki-luokan tullessa käyttöön, mutta meillä on jämähdetty vanhaan toimintamalliin.

Venäjällä on rantaa myös Kaliningradissa ja siellä on isot satamat ja mm. Itämeren laivaston päätukikohta ja suurin osa Itämeren laivaston lentotukikohdista. Sitä ei todellakaan voi unohtaa kun Itämeren laivastosta puhutaan. Suurin osa laivoistakin tukeutuu pääasiassa Kaliningradiin eikä esim. Pietariin. Samaten Itämeren merijalkaväen yksiköt (jotka todennäköisesti olisivat maihinnousut suorittavia yksiköitä) sijaitsevat Kaliningradissa eikä Pietarissa.

Mikä sitä paitsi estää vastapuolta siirtämästä laivojaan ja maihinnousualuksiaan valmiiksi pois Suomenlahdelta ennen varsinaisia sotatoimia ns. harmaan vaiheen aikana? Sieltä ne voisivat sitten suoraan vallata esim. Ahvenanmaan, joka saisi nopeasti kätevän tukikohdan toimia mantereen suuntaan. Maalta laukaistuna vanhemmat ohjukset eivät yltäisi riittävän kauas estämään tätä. Vasta upouudet ohjusmallit kuten RBS-15 Mk3 yltäisi riittävän kauas mutta saataisiinko niille riittävän hyvä maalinnus noin kaukaa ilman ohjusveneiden sensoreita? Lentokoneesta laukaistuna tietysti tuo toki onnistuisi mutta RBS-15:ta ei ole integroitu Hornetiin ja se maksaisi. Harpoon on, mutta vasta sen viimeisin versio on suunniteltu rannikon lähellä toimintaan toisin kuin RBS-15 joka on aina ollut rannikon lähellä toimintaan. Hamina-luokkakin on rakennettu jo vuosia ennen Harpoonin uusinta versiota.

Ohjusveneen sensorivarustusta ei pultata mihinkään lennokkiin ellei nyt taas puhuta niistä tosi halvoista ehkä vain kolme kertaa ohjusvenettä kalliimmista Global Hawk-tason lennokeista. Maalle asennettuna ongelmana on se, että ne pitäisi laittaa jonnekin ulkosaaristoon, jossa ne olisivat aivan turhan haavoittuvia ja paikallaan olevina niitä ei voisi siirtää muuttuvissa tilanteissa minnekään.