Sekin kertoo heidän tavastaan ajatella, että Venäläisen opin mukaan keino, jolla sotilaalliset tavoitteet saavutetaan on tuhota vastustajan materiaali ja elävä voima..ja siihen he edelleen perustavat ajattelunsa aika pitkälti. Kun politiikan työkaluna otetaan sotilaallinen voima käyttöön, se tavoittelee päämääräänsä tuhoamalla vastustajan materiaalin ja henkilöstön.
On siis täysin Venäläisen ajattelun vastaista ajatella, että pyrkisi välttämään vastustajan sotilaiden tappamista ja infran tuhoamista ja päästä silti sotilaallisin keinoin tavoitteisiin.
Venäläistä ja läntistä ajattelua on mielenkiintoista verrata. Läntisissä ilmasotateorioissa vihollinen on nähty jo toista maailmansotaa edeltävältä ajalta asti eräänlaisena systeemiteoreettisena kohteena, jonka toimintaa on ensin mallinnettu ja sitten ilmasodan keinoin yritetty romahduttaa. Käytännössä viholliset eivät ole juurikaan suostuneet lopettamaan taistelua teorioiden lupaamalla tavalla. Maaliluetteloon merkityt kohteet tuhotaan, mutta siinä kaikki. Voimakastahtoiset vietnamilaiset jopa menivät voittamaan sotansa ilma-alivoimaisina!
Jaksetaankohan Venäjällä pohtia antaumuksella yksittäisen puhelinkeskuksen, sillan tai muuntoaseman merkitystä osana verkottunutta suomalaista yhteiskuntaa, sen strategista massakeskipistettä tai Wardenin ympyröitä?