Ukrainan konflikti/sota

Näissä suojahäkkyröissä saattaa olla ideaa. Ukrainan kannattaisi pystyttää rakennustellingit vaikka voimaloiden ympärille.
Kyllä noissa öljytankeissa aine syttyy, kun alle 5m päässä räjähtää 20kg räjähde. Puhumattakaan 2-400kg ohjuksen räjähde. Ei mitään realismia suojata voimalaa tai jalostamoa rakenteellisesti, ei niin mitään.
 
Tuoreita satelliittikuvia Pohjois-Kaukasuksella sijaitsevasta Mozdok sotilaslentokentältä. Ryssä on operoinut Kh-22/Kh-32 ohjuksia laukaisevia Tu-22M3 pommikoneita tältä kentältä ainakin kesäkuusta 2023 lähtien, ellei jopa kauemmin.

Nämä tuoreet kuvat on otettu 22.4.2024 eli viisi päivää sitten ja niistä on nähtävissä 6 kpl Tu-22M3 pommikoneita sekä 4 kpl Su-24M/MR hävittäjiä:

Russian Air Force's Mozdok Airbase in North Ossetia-Alania, as seen from Airbus Pleiades 0.5m resolution imagery at 08:13 UTC on April 22nd, 2024.

Visible are:

- 6 Tu-22M bombers
- 4 Su-24M/MR strike aircraft
- 20 military helicopters
- 1 Tu-22M & 1 Su-24 painted fakes


1714241500196.png

1714241529384.png

1714241551266.png

1714241572689.png

The TU-22M bombers are not new. They have been observed in quantities of 6-7 since June of last year at Mozdok. LÄHDE

The painted fake aircraft at Mozdok are not new either, though there is new Su-24 artwork present.

Noticeable differences are the increase in the helicopter numbers, the addition of an Su-24M/MR detachment (from Saky?) and the absence of heavy transports.


11.1.2024 otettuja satelliittikuvia

The number of bombers at Mozdok remains at least 6, even in spite of the loss of a Tu-22M3 bomber April 19. LINKKI

 
Jompy päivitti laskelmansa BTR-50 vaunujen varastotilanteesta:

Updated BTR-50 count. This thread is gonna be very short, as there were never many BTR-50s in storage in the first place, but it is what it is.


-

Ketjun toiseksi viimeisestä viestistä: LINKKI

Damn it, when will I learn to check my threads before publishing them! Actual numbers:

1714243075483.png

Aaaaaaand the date of the 3018th/6018th footage is 02.01.2024 obviously, the same as with the other AFV count threads.

-

Laskin huvin vuoksi, mikä määrä näitä voisi olla jäljellä jos oletetaan tyhjennystahdin pysyvän vakiona kunkin varastotukikohdan osalta:

1714243963636.png

Kuten nähdään, BTR-50 vaunuja ei ollut varastoituna kovin merkittävää määrää ja niitä on jäljellä vielä vähemmän.

Silti, näitä on nähty ja menetetty Ukrainassa joten eivät ole merkityksettömiä. JOS varastojen tyhjenemisen tahti jatkuu samanlaisena kuin mitä yllä ole laskettu (karkea keskiarvo kyseessä, tietysti) niin nämä on aktivoitu kuukauden kuluttua ja jos oletetaan että Jompyn arvio rikkinäisistä / käyttökelvottomista pitää paikkansa, niin enempää ei ole aktivoitavissa.
 
Viimeksi muokattu:
Jompy julkaisi päivitetyn laskelman MT-LBu varastovaunuista:

Updated MT-LBu count. There haven't been a lot of movement of MT-LBus in storage, but still, let's see how things have changed since 2021.


-

Ketjun toisesta viestistä:

First, numbers from prewar and recent footage. @HighMarsed and I found 1229 stored MT-LBs before the war, and now there are 1053, so at least 176 have been removed from military storage bases. As usual, especially old footage dates is marked in orange.

1714245463063.png

-

Näiden määrä ei ole laskenut merkittävästi sodan aikana, tosin 176 kpl on aktivoitu varastotukikohdista.

En tee laskelmaa varastojen riittävyydestä, koska näitä vaunuja on nähty harvoin Ukrainassa. Lisäksi, kuten Jompy kirjoittaa tuossa twitter-ketjussaan, valtaosa näistä vaikuttaa olevan erilaisia erikoisajoneuvoja kuten tykistön tulenjohtovaunuja yms. joten niiden aktivointi ei ole kovin todennäköistä.

Näin ainakin toistaiseksi, tosin ehkä tilanne muuttuu kun tappioita kertyy?
 
Viimeksi muokattu:
Jompy julkaisi päivitetyn laskelman BRDM-2 varastovaunuista:

Time for the last of my individual AFV counts for now. This time is the BRDM-2, the obsolete Soviet armored scout car.


-

Ketjun toisesta viestistä:

Here are the numbers from prewar and latest footage of BRDM-2s in Russian storage by @HighMarsed and me: 1300 vehicles in 2021 and 1188 nowadays, including 251 visibly broken ones.

I had to split the table in two screenshots because otherwise it wouldn't fit. Specially old footage is marked in orange, as usual.


1714245741196.png
1714245759065.png

-

En ala laskemaan näillekään teoreettista "varastojen riittävyyttä" koska BRDM-2 on ollut harvinainen näky Ukrainassa enkä pidä todennäköisenä sitä että ryssä käyttäisi paljon resursseja näiden aktivointiin.

Selvästikin näitä on aktivoitu ainakin 112 kpl, mutta oletan että BTR-sarjan vaunut sekä BMP:t priorisoidaan näiden edelle ja ne ovat joka tapauksessa paljon hyödyllisempiä ajoneuvoja.

-

Tiedoksi myös tämä: hän ei tule julkaisemaan BMP- ja BTR-vaunujen laskelmia, ei ainakaan vielä, mutta mahdollisesti sellainen nähdään tulevaisuudessa, kenties yhteistyössä Covert Cabal -nimisen Youtube-kanavan kanssa:

And that's it, once again I want to make clear that for now I won't be releasing stored BMP and BTR figures:

BTR-60/70/80 and BMP-1/2/3 won't be released for now. Those are the main effort of the stored Russian AFV count and both @HighMarsed
and I want to wait for that, and possibly also collaborate with @CovertCabal, just as they did in the past, which was my original inspiration to start researching Russian military storage bases.


 
Pahin mahdollinen tilanne on se, että Kiinan talous romahtaa, jolloin Kiinalla ei ole enää "mitään hävittävää" - silloin Kiina voi tukea ryssälää täysin avoimesti kaikilla olemassa olevilla keinoillaan. Tällöin myös se Taiwaniin kohdistuva hyökkäys voisi olla ajankohtainen.

Sananen offtopikkia jos sallitte. Youtubessa on jo pitkään ollut kiinan talouden romahdus suosittuna aiheena. No ainahan näitä maailmanlopun maalaajia on ollut ja algoritmien aikana eri aiheet pääsevät suosioon. Aluksi oli kiinteistökuplan ihmettelyä, mutta nyt tulee vastaan videoita missä messuilla ei ole länsimaisia asiakkaita, vain ryssiä. Ja videoita missä kuljetaan suljetussa tehtaassa missä laitteet odottavat poiskuljetusta. Jotain totuutta näissäkin on pakosti taustalla. Usan rajalta nähdään miten keskiluokkaiset kiinalaiset rynnivät laittomina maahan.
Mitä tekee kansa ja mitä tekee kkp kun tosissaan rytisee? Rojahtaako koko paska sisäänpäin vai alkaako ulkoosen vihollisen jahtaus?

Takaisin ukrainaan. Vaikka täällä ei ole rintamatilannetta noteerattu, niin kova yritys on ryssällä päällä ja paikallisia onnistumisia alkaa tulla turhan paljon nyt. Jossain kohtaa se kunnon läpimurto on pakko tulla. Se piru kuitenkin oppii koko ajan sotimaan paremmin.
 

Tatarigamin mukaan rysy puskee edelleen tasaisesti eteenpäin ja sillä olisi jopa kaksi armeijakuntaa reservissä odottelemassa läpimurtoa. No ei yhtään liian aikaisin tulllut päätöksiä lisäavusta. Karuhko tilanne, Ukraina joutuu taistelemaan tästä torjuntavoiton itselleen äärimmäisin ponnistuksin.

"Ukrainian forces retreated from Ocheretyne and Solovyove. While the 115th brigade was blamed, the core issue is that many brigades are not in a condition to hold the enemy with disproportional advantage in personnel, artillery, vehicles, and air support along the frontline"
...
"Russians are trying to exploit the current unfavorable situation to achieve ambitious operational goals. How did Ukraine find itself in this situation? It's the result of several factors: delayed mobilization efforts, delayed Western aid, and inadequate fortifications"
...
"The situation should not be taken lightly, as the Russian military still has a reserve force equivalent to at least two corps, which could be deployed anywhere, including the Kharkiv and Sumy oblasts, or to reinforce existing axes of advance if weak spots are identified."
 
1) Siinä missä länsi painottaa ilmavoimaa ja sieltä tulevaa ilmasta-maahan vaikuttamista, Venäjä painottaa tykistön käyttöä: Tshetsheniassa venäläinen tykistö ampui yhdessä päivässä (30 000 laukausta) suurin piirtein puolet siitä kuin lännen tykistö koko Desert Stormin aikana (60 000 laukausta). Ja vastaavasti lännen ilmasta pudotetun ordnance:n määrä oli jossain tähtitieteellisissä lukemissa Desert Stormissa. Lännellä ei ole ollut intoa panostaa tykistöammusten tuotantoon, kun vaikuttaminen tehdään pääasiallisesti ilmasta lentokoneista käsin... paitsi nyt Ukrainassa se ei olekaan niin.
Osapuolten erot suhtautumisessa tykistöön on osa pidempää jatkumoa ja peruja pidemmältä historiasta. Oikeastaan ne ovat lähtöisin siitä, kun molemmat katsoi samaa konfliktia ja oppi eri asiat.

Venäjän tykistöaseisiin panostaminen perustuu Varsovan liiton aikaiseen toimintaympäristöön ja 2.MS:n itärintamalta saatuihin oppeihin. Kun ei ollut edes mahiksia ottaa ilmaylivoima itselleen, NL panosti ilmapuolustukseen jotta voisi estää edes alueellisesti sen ettei Natokaan sitä saa. Tykistön rooli korostuu tuossa tilanteessa, ja NL:n ajattelun perusta oli tykistön kuulan massiivinen volyymi tukemassa moniportaista mekanisoitua lauttaa. Tämä taas oli opittu 2.MS:n itärintamalla - murkulan määrä, joukkojen keskitys massan aikaansaamiseksi, ja ennenkaikkea hyökkäyksen tempo ja painaminen perille tykistön turvin tempaisi aloitteen, joka loisi läpimurron, jonka jälkeen toinen porras hyödyntää menestystä ja jatkaa syvyyteen. Systeemi oli melko kankea ja ennalta-arvattava, mutta sitä harjoiteltiin niin paljon että se toteutui lihasmuistista ja läpimurto tuli tehtaan takuulla. Varsovan liiton tulijyrän alle ei olisikaan ollut kauhean kiva jäädä. Ja koska Venäjä edelleen kokee Naton ilmaylivoiman uhaksi samalla tavalla kuin Kylmässä Sodassa, niin se koittaa jatkaa samalla toimintamallilla; estää Natoa käyttämästä omia vahvuuksiaan ja kehittää omiaan.

Huvittavaa kyllä, sittemmin myös Naton ja erityisesti USA:n panostus high-techiin, parempaan koulutukseen ja tehtävätaktiikkaan perustui osittain itärintamalta saatuihin kokemuksiin, paitsi vaan sakujen näkökulmasta. Ammattiarmeijat esti kilpailun määrässä, joten kilpailuetua piti hakea laadusta. Ilma-aseen rooli taas korostui länsimaisessa ajattelussa 2.MS:n jälkeen, kun liittoutuneiden ilmaherruus teki saksalaisten liikkeestä länsirintamalla helvettiä ja strategiset pommitukset lanasi kaupunkeja maan tasalle (tosin tämän vaikutusta sotatuotantoon yliarvioitiin pitkään). 1980-luvulle tultaessa Nato-maissa (tai oikeammin jenkeissä) ruvettiin sitten miettimään, miten he pystyisivät käyttämään omia vahvuuksiaan ja samaan aikaan sekä pysäyttämään Varsovan liiton ensimmäisen portaan, että välttämään tulemasta toisen portaan jyrätyksi, ja tehdä se vielä ennen kuin lisäjoukot saapuisivat US of A:ta. Vastaus tähän asti oli (meikäläisittäin aika tutulta kuulostava) aktiivinen puolustus, eli kuluttaminen ja pysäyttäminen vasta kauempaa rajasta - Länsi-Saksa ei vaan pahemmin tuosta tykännyt, koska se koki että sille oli oltiin jakamassa uhrilampaan roolia. Toisaalta aktiivisen puolustuksen ongelma oli se, että se ei edes vastannut ongelmaan - omat joukot oli väkisinkin kulutettu että pahimmassa tapauksessa jo sidottu taisteluun siinä kohtaa kun NL:n toinen porras pääsi taistelukentälle. Tältä pohjalta USA sitten kehitti ns. AirLand Battlen, jossa ilmaylivoiman ja ilma-aseen turvin pyrittiin iskemään vihollisen syvyyteen, lamauttamaan sen johtoportaat ja logistiikka sekä kuluttamaan/tuhoamaan toinen porras ennen kuin se pääsisi taisteluun. Avain tähän oli teknologian kehittyminen siihen pisteeseen, että vihollisen pehmeiden kohtien kirurgin tarkka täsmäpommittaminen oli mahdollista. Desert Stormissa nähtiin sitten tämä doktriini äärimmilleen vietynä, kun Irakin huonosti koulutettu ja organisoitu ilmapuolustus tuhottiin heti kättelyssä, jolloin loppu armeija oli avuton koalition ilma-aseen edessä.

Ilmaylivoima onkin kivaa sinänsä, mutta lentokoneidenkin (ja -tuntien) määrä on rajallinen ja ne ovat alttiimpia sään vaikutuksille, siinä missä tykistön murkula on sekä halvempi ja lähes aina käytettävissä, ja ennen kaikkea niitä voidaan helposti käyttää suuriakin määriä. Sittemmin Naton leipälaji on ollut savimajasodat, missä Kylmän Sodan aikana täsmäpommitukset on poliittisesti hyväksyttävämpi vaihtoehto kuin tykistön tyhmä murkula, ja toisaalta ilma-aseen toimintasädekin on paljon laajempi.

Tuohon päälle tulee myös se fundamentaalinen näkemysero, että länsimaisessa ajattelussa tykistö nähdään tukevana aselajina, joka tukee kiväärimiesten taistelua ja vihollisen tuhoamiseksi käytetään liikettä. Neuvostoliittolaisessa (ja sitä myöten Venäläisessä) ajattelussa taasen kiväärimiesten rooli oli tukea eli paikantaa ja sitoa vihollisen pääjoukot, jotta se voitaisiin tuhota tykistön taistelulla eli massamaisella käytöllä. Nato-mailla ei siis oikeastaan koskaan edes ole ollut intressinä low-tech murkulan tuotanto, eikä ole ehkä ollut samanlaista ymmärrystä miten paljon sitä menee, koska edellinen tykistösota oli WW1 ja sittemmin sen rooli on koettu paljon rajatumpana kuin NL:ssä.

Joo. Ja se perinteisin asein käytävä WW3 (NATO vastaan Varsovan liitto) jäi kokematta. Se lienee olisi ollut tasapuolisin ottelu.
Tuokin riippuu tarkasteltavasta ajankohdasta. Ellei puhuta ihan Neuvostoliiton viime metreistä (1985-1989) niin epäilenpä että Varsovan liitto olisi voittanut puhtaasti kaluston, väen ja tulen määrän vuoksi. Teknologinen takamatka ei ollut vielä siinä kohtaa niin valtava etteikö sitä olisi saatu määrällä paikattua. Esim. vaunuissahan NL oli pitkään melko pitkälti tasoissa länsimaiden kehitystason kanssa, mutta Varsovan liitolla vaan oli vaunuja pirusti enemmän. 1985 jälkeen Natolla alkoi olla sitten jo teknologinen etumatka sitä luokkaa, että siitä olisi tullut vähintään tasaväkinen matsi, ellei Varsovan liiton teurastus.
 

Lähdeartikkelissa jokseenkin eri meininki:


"It’s hard to predict what will happen in the war against Ukraine, but in my opinion, to respond to the acute increase in the need for nitrocellulose by means of modifying [Finnish] industrial production doesn’t seem a very realistic or rapidly implementable option.’

There are many practical complications, such as money. Alén points out that compared to wood-based cellulose, cotton-based cellulose is chemically extremely pure. Using wood-based cellulose would require more processing stages to achieve the necessary purity, and the cost of this is difficult to estimate."
 
Lähdeartikkelissa jokseenkin eri meininki:


"It’s hard to predict what will happen in the war against Ukraine, but in my opinion, to respond to the acute increase in the need for nitrocellulose by means of modifying [Finnish] industrial production doesn’t seem a very realistic or rapidly implementable option.’

There are many practical complications, such as money. Alén points out that compared to wood-based cellulose, cotton-based cellulose is chemically extremely pure. Using wood-based cellulose would require more processing stages to achieve the necessary purity, and the cost of this is difficult to estimate."

Niinpä tuo PV:n sotatalouspäällikkö Heiskanen totesikin tuossa ketjussa että kalliimmaksi tulee kuin kiinalainen puuvillapohjainen vastaava tuote. Mutta prosessi on hänen mukaansa jo viety onnistuneesti läpi.

Hintahan pukkaa kasvamaan näin suursodan uhan alla ja sitä paitsi korvikettahan on historiallisesti tällaisina aikoina jouduttu käyttämään alkuperäisen sijaan, vrt. WW2 Suomi ja kahvitilanne. Tai pettuleipä nälkävuosina.
 
Päivän luvut:
438093206_782633914049689_5334887208507872409_n.jpg
 
Back
Top